Monikulttuurisen valtion identiteetti : nationalismi Espanjassa
SIPPOLA, SARI (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SIPPOLA, SARI
2000
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-03-01Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kysymystä modernien valtioiden suvereniteetin tuottamista diskurssina, jossa määritellään valtion identiteetti. Työni tutkimus kohdistuu Espanjan valtioon, jossa valtion suvereniteetti on asetettu kyseenalaiseksi separatististen ja vähemmistönationalismien taholta. Espanja kuvataan monikulttuuriseksi valtioksi, joka käsitteellistetään sanalla "kansojen kansa". Työssäni tarkastelen Espanjan valtion vuoden 1978 perustuslain toisen artiklan kautta, kuinka määritelmä monikulttuurisen valtion identiteetistä on käsitteellistynyt kuvaukseksi "kansojen kansasta". Työni lähtökohtana on perustuslain toinen artiklan säätäminen, jossa määritellään valtion monikulttuurisuuden ideologinen perusta. Analyysi tapahtuu perustuslain säätämisen prosessin aikaisista poliittisista puheista, joita käytiin parlamentin istunnoissa toisen artiklan muotoilemiseksi.
Analyysin tarkoituksena on selvittää käsitteen "kansojen kansa" muotoutuminen diskursiivisina käytäntöinä, sekä samalla selvittää, kuinka monikulttuurisesta valtiosta voidaan tuottaa tietoa nationalismin ideologian puitteissa. Analyysissa tarkastelenkin puheita nationalismin ideologiaa vasten, ja näin analysoin, miten nationalismin ideologia aktualisoituu Espanjan valtion 1978 perustuslain säätämisen prosessissa. Analyysi tapahtuu konstruktivismin viitekehyksessä, ja työni metodina käytän Foucault`n tiedon arkeologian metodisia välineitä: analyysi tapahtuu tekstissä ilmeneviä ristiriitaisuuksia tarkastelemalla.
Työn keskeisinä tutkimustuloksina voidaan esittää, nationalismin ideologian muuntuminen diskurssissa, jossa Espanjan valtion identiteetti tuotetaan nationalismien välisessä vuorovaikutuksessa. Nationalismin ideologiaa sovelletaan erilaisina rakenteina ja eri tasolla kuin perinteisessä nationalismin opissa kansallisvaltioista. Kansalla viitataan kulttuurisesti partikulaariseen identiteettiin, joka on myös poliittinen yksikkö, mutta ei yksiselitteisesti valtio. Muuntumisen johdosta määritelmä monikulttuurisesta valtiosta tulee mahdolliseksi. Käsite "kansojen kansasta" heijastaakin tätä muutosta, ja toimii samalla legitimaationa uudelle ideologiselle määritelmälle valtion identiteetistä. Espanjassa tämä nationalismin muuntuminen heijastuu myös valtion institutionaalisessa rakenteessa, jossa poliittinen valta on jaettu kansallisuuksien (ja alueiden) muodostaessa poliittisia yksiköitä valtiossa.
Analyysin tarkoituksena on selvittää käsitteen "kansojen kansa" muotoutuminen diskursiivisina käytäntöinä, sekä samalla selvittää, kuinka monikulttuurisesta valtiosta voidaan tuottaa tietoa nationalismin ideologian puitteissa. Analyysissa tarkastelenkin puheita nationalismin ideologiaa vasten, ja näin analysoin, miten nationalismin ideologia aktualisoituu Espanjan valtion 1978 perustuslain säätämisen prosessissa. Analyysi tapahtuu konstruktivismin viitekehyksessä, ja työni metodina käytän Foucault`n tiedon arkeologian metodisia välineitä: analyysi tapahtuu tekstissä ilmeneviä ristiriitaisuuksia tarkastelemalla.
Työn keskeisinä tutkimustuloksina voidaan esittää, nationalismin ideologian muuntuminen diskurssissa, jossa Espanjan valtion identiteetti tuotetaan nationalismien välisessä vuorovaikutuksessa. Nationalismin ideologiaa sovelletaan erilaisina rakenteina ja eri tasolla kuin perinteisessä nationalismin opissa kansallisvaltioista. Kansalla viitataan kulttuurisesti partikulaariseen identiteettiin, joka on myös poliittinen yksikkö, mutta ei yksiselitteisesti valtio. Muuntumisen johdosta määritelmä monikulttuurisesta valtiosta tulee mahdolliseksi. Käsite "kansojen kansasta" heijastaakin tätä muutosta, ja toimii samalla legitimaationa uudelle ideologiselle määritelmälle valtion identiteetistä. Espanjassa tämä nationalismin muuntuminen heijastuu myös valtion institutionaalisessa rakenteessa, jossa poliittinen valta on jaettu kansallisuuksien (ja alueiden) muodostaessa poliittisia yksiköitä valtiossa.