Käsitteet kartaksi vai kartatko käsitteitä? : Hämeenlinnan normaalikoulun luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia käsitekarttatekniikasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Hämeenlinnan normaalikoulun luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia käsitekarttatekniikasta. Samalla tutkimus toimii kuvailevana raporttina käsitekarttatekniikan käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä muille tiedonesittämis- ja tiedonjäsentämistekniikoista kiinnostuneille.Tutkimuksen pääongelmaan "Millaisia käsityksiä ja kokemuksia luokanopettajilla on käsitekarttatekniikasta?" etsittiin vastausta seuraavien alaongelmien avulla:1. Miten käsitekarttatekniikka vastaa konstruktivismin vaatimuksiin?2. Miksi opettajat käyttävät tai eivät käytä käsitekarttatekniikkaa?3. Mitkä ovat käsitekarttatekniikan mielekkäät käyttötavat?4. Millainen käsitekarttatekniikka on oppimisen välineenä?Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, joka oli luonteeltaan kuvailevaa ja evaluatiivista. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin lyhyen kyselylomakkeen avulla luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia käsitekarttatekniikasta. Toisessa vaiheessa valittiin kyselylomakkeiden vastausten perusteella kahdeksan opettajaa (neljä naista ja neljä miestä) teemahaastatteluun. Haastatteluaineisto analysoitiin erottelemalla teema-alueet, jotka luokiteltiin ja tyypiteltiin.Tutkimuksessa havaittiin, että Hämeenlinnan normaalikoulun opettajat suhtautuvat hyvin myönteisesti käsitekarttatekniikkaan. Käsitekarttatekniikka nähtiin monipuolisena konstruktivistisena työvälineenä, joka sopii yhtä hyvin opettajille kuin oppilaille. Käsitekarttatekniikan todettiin palvelevan erityisen hyvin ymmärtävää syvätasoista oppimista ja jopa oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Sen todettiin kiistatta olevan hyödyksi asioiden jäsentelyssä ja esittämisessä, mutta kehittävän pääasiassa vain kognitiivisia taitoja. Hämeenlinnan normaalikoulussa käytettiin käsitekarttatekniikkaa eniten suunnittelun, opetus- ja oppimisprosessin sekä arvioinnin yhteydessä.Kaikki opettajat halusivat tarjota käsitekarttatekniikan oppilailleen yhtenä vaihtoehtona, vaikka se ei olisi ollut opettajien oman ajattelun ja oppimisen mukainen menetelmä. Opettajien mielestä erilaiset oppimistyylit olivat suurimpana syynä sille, miksi käsitekarttatekniikka ei sovellu kaikille. Hyödyistään huolimatta käsitekarttatekniikkaa ei kuitenkaan tulisi käyttää liikaa yksipuolisuuden välttämiseksi.Asiasanat: konstruktivismi - opetus, miellekartat, käsitteet - oppiminen, opetusmenetelmät - arviointi