Takaisin Karjalaan eli draaman myyttiset sisällöt ja niiden vaikutus
KIVISTÖ, JAAKKO (2000)
KIVISTÖ, JAAKKO
2000
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-30
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-30
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 3 1. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tarkoitus 4 1. 1 Viitekehys 5 2. MYYTTISET SISÄLLÖT DRAAMASSA 7 2. 1 Rituaali ja riitti 7 2. 2 Myytti ja satu 8 2. 3 Uni, satu ja myytti draamassa Freudin mukaan 14 2. 3. 1 Lippaan valinta 14 2. 3. 2 Oidipus 17 2. 3. 3 Hamlet 19 2. 3. 4 Treplev 20 3. DRAAMAN MYYTTISTEN SISÄLTÖJEN VAIKUTUS 21 3. 1 Sigmund Freud ja psyyken rakenne 21 3. 2 C. G. Jung ja analyyttinen psykologia 25 3. 3 Morenolainen psykodraama ja sen katharsis- käsite 30 3. 3. 1 Draamalliset hoitomenetelmät ennen psykodraamaa 30 3. 3. 2 Mitä psykodraama on 31 3. 3. 3 Perustermit ja -vaiheet 32 3. 3. 4 Katharsis psykodraamassa 35 3. 4 Samastuminen 37 3. 4. 1 Samastuminen psykologisena ilmiönä 37 3. 4. 2 Samastuminen draamassa 38 3. 5 Tragedian rakenne 41 3. 6 Katharsis ja tragedia 43 3. 6. 1 Puhdistuminen 43 3. 6. 2 Kohtalon hyväksyminen 49 3. 6. 3 Ylevöityminen 50 3. 6. 4 Hypnoosi 51 4. RUKAJÄRVEN TIE 51 4. 1 Juonianalyysi 51 4. 1. 1 Historiallinen taso 53 4. 1. 2 Myyttinen taso 54 4. 1. 2. 1 Ero 55 4. 1 2. 2 Initiaatio 56 4. 1. 2. 3 Paluu 59 4. 2 Yleisötutkimus 62 4. 2. 1 Havaintojen tuottaminen 64 4. 2. 1 .1 Kyselylomake 64 4. 2. 1. 2 Koeyleisö 65 4. 2. 2 Havaintojen selittäminen 66 4. 2. 2. 1 Muistumat katsojan omiin kokemuksiin 66 4. 2. 2. 2 Samastuminen 70 4. 2. 2. 3 Emotionaaliset vaikutukset 75 4. 2. 2. 3. 1 Kohtausten vaikutus 75 4. 2. 2. 3. 2 Vaikuttavin kohtaus 77 4. 2. 2. 3. 3 Koko elokuvan vaikutus 81 4. 2. 3 Yhteenveto 83 4. 2. 4 Johtopäätökset 85 5. LOPUKSI 88 LÄHTEET 90
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus modernin ihmisen jatkuvasta kertomusten ja tarinoiden, draaman nälästä. Ihminen tyydyttää tätä tarvetta voidakseen elää tietoisena olemassaolostaan ja tehtävästään maailmassa ja tunteakseen asemansa merkittäväksi ja tärkeäksi.
Rationaalisen tiedon lisäämiseen uskova nykyihminen on katkaissut siteensä myyttiseen maailmaan, joka ennen oli kiinteä osa hänen elämäänsä. Freudin ja Jungin kehittämien teorioiden mukaan piilotajunta ja kollektiivinen piilotajunta sisältävät kaikille ihmisille yhteisiä, myyttisiä sisältöjä. Nykyihminen on kadottanut yhteytensä omaan piilotajuntaansa, mutta ilman sen sisältöjä ihminen ei voi elää, vaan hänen täytyy niitä lakkaamatta etsiä ympärillään tulvivasta informaatiomassasta. Myyttiset tarinat ja niihin sisältyvät arkkityypit ja symbolit avaavat yksilölle yhteyden omaan piilotajuntaan vähentämällä sitä estävää torjuntaa. Tämä aikaansaa esim. draaman katsojassa voimakkaita tunnetiloja, joita nimitetään Aristoteleen mukaan katharsikseksi.
Jo ennen länsimaisen teatterin syntyä elämään kiinteästi kuuluneet riitit ja rituaalit sisälsivät myyttisiä tarinoita, jotka auttoivat rituaaliin osallistuvaa yhteisön jäsentä löytämään ja hyväksymään roolinsa ja tehtävänsä yhteisössä. Antiikin tragedia ja länsimainen teatteri jatkoivat tätä perinnettä; kreikkalainen tragedia kertoi myyttisten sankareiden kohtaloista ja toimi opetuksen välineenä auttamalla kansalaista löytämään ja hyväksymään paikkansa yhteiskunnassa.
Katharsis on myös psykoterapiassa käytetty käsite. Psykodraama on ryhmäpsykoterapian menetelmä, jossa käytetään draamaa hoitokeinona, auttamaan asiakasta voittamaan torjuntansa ja vapautumaan traumoistaan.
Tutkimuksen tarkoitus on osoittaa, että elokuva voi sisältää yllä olevan kaltaisia rakenteita, ja että nämä rakenteet vaikuttavat katsojiin terapeuttisesti.
Rukajärven tie -elokuvan juonikertomuksen sisältämiä myyttisiä aineksia tutkittiin vertaamalla sitä Joseph Campbellin teoriaan myytin rakenteesta.
Saman elokuvan psyykkistä vaikutusta koekatsojiin tutkittiin kyselykaavakkeella, jonka katsojat täyttivät koe-esityksen jälkeen. Kysymyksillä pyrittiin etsimään elokuvaan mahdollisesti sisältyviä katarttisia kohtauksia. Vastausten analyysi paljasti, että elokuvan Rukajärven tie jotkin kohtaukset saivat koekatsojissa aikaan tunnetiloja, joita voidaan nimittää katarttisiksi.
Rationaalisen tiedon lisäämiseen uskova nykyihminen on katkaissut siteensä myyttiseen maailmaan, joka ennen oli kiinteä osa hänen elämäänsä. Freudin ja Jungin kehittämien teorioiden mukaan piilotajunta ja kollektiivinen piilotajunta sisältävät kaikille ihmisille yhteisiä, myyttisiä sisältöjä. Nykyihminen on kadottanut yhteytensä omaan piilotajuntaansa, mutta ilman sen sisältöjä ihminen ei voi elää, vaan hänen täytyy niitä lakkaamatta etsiä ympärillään tulvivasta informaatiomassasta. Myyttiset tarinat ja niihin sisältyvät arkkityypit ja symbolit avaavat yksilölle yhteyden omaan piilotajuntaan vähentämällä sitä estävää torjuntaa. Tämä aikaansaa esim. draaman katsojassa voimakkaita tunnetiloja, joita nimitetään Aristoteleen mukaan katharsikseksi.
Jo ennen länsimaisen teatterin syntyä elämään kiinteästi kuuluneet riitit ja rituaalit sisälsivät myyttisiä tarinoita, jotka auttoivat rituaaliin osallistuvaa yhteisön jäsentä löytämään ja hyväksymään roolinsa ja tehtävänsä yhteisössä. Antiikin tragedia ja länsimainen teatteri jatkoivat tätä perinnettä; kreikkalainen tragedia kertoi myyttisten sankareiden kohtaloista ja toimi opetuksen välineenä auttamalla kansalaista löytämään ja hyväksymään paikkansa yhteiskunnassa.
Katharsis on myös psykoterapiassa käytetty käsite. Psykodraama on ryhmäpsykoterapian menetelmä, jossa käytetään draamaa hoitokeinona, auttamaan asiakasta voittamaan torjuntansa ja vapautumaan traumoistaan.
Tutkimuksen tarkoitus on osoittaa, että elokuva voi sisältää yllä olevan kaltaisia rakenteita, ja että nämä rakenteet vaikuttavat katsojiin terapeuttisesti.
Rukajärven tie -elokuvan juonikertomuksen sisältämiä myyttisiä aineksia tutkittiin vertaamalla sitä Joseph Campbellin teoriaan myytin rakenteesta.
Saman elokuvan psyykkistä vaikutusta koekatsojiin tutkittiin kyselykaavakkeella, jonka katsojat täyttivät koe-esityksen jälkeen. Kysymyksillä pyrittiin etsimään elokuvaan mahdollisesti sisältyviä katarttisia kohtauksia. Vastausten analyysi paljasti, että elokuvan Rukajärven tie jotkin kohtaukset saivat koekatsojissa aikaan tunnetiloja, joita voidaan nimittää katarttisiksi.