Nuoren lainrikkojan elämänjäsennys ja selviytymiskeinot suljetussa keskusvankilassa. Tarkastelussa Villen, Juhan ja Juhanan tarinat
WIDGREN, HARRI-SAKARI (1999)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
WIDGREN, HARRI-SAKARI
1999
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1999Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan kolmen nuoren miesvangin haastatteluja diskurssianalyyttisen subjektipositio–käsitteen avulla. Minkälaisia merkityksiä, elämänjäsennyksiä ja selviytymiskeinoja nuorella on käytettävissään vapausrangaistuksen aikana.
Ville kertoo eläneensä tavallisen lapsuuden ja holtittoman nuoruuden. Hän on hyvä kansalainen–positiossa ja tapaa omaisiaan sekä pitää yhteyttä siviiliin. Vankila- ja siviilikavereiden välillä on selvä ero. Vankilassaolo on Villelle tilapäinen elämänvaihe, mistä selviytyy kun ei hae ongelmia ja vastaa viimekädessä itsestään.
Ville on ovela jätkä, joka on tehnyt rikoksia varhain. Hän ulkoistaa rikosten tekemisen käyttäen juridisia termejä ja muut niitä määrittelevät–positiota. Villen tavallinen kaveri–positioon ei sisälly oman elämän pohtimista. Kaverit määrittelevät paremmin millainen minä olen. Näin Ville jäsentää omaa elämäänsä. Hän on tavallinen jätkä, joka tietää muiden asioista silloin, kun niistä puhutaan. Muiden asiat eivät Villelle kuulu, hän vastaa vain omistaan.
Juha on niukka vastaaja–positiossa, johon sisältyy asioiden kieltäminen ja olettamus, että tutkija ymmärtää pienistä vihjeistä hänen kokemiaan asioita. Asioiden vähättely on Juhan tapa neutralisoida niitä. Juha neutralisoi syyllisyyttään ja rikosten tekemistään aineilla, joista seuraa sekaisinoloa ja muistamattomuutta. Rikosten tekeminen on hänen oma asiansa. Kun Juhan toimiin puututaan tai häntä velvoitetaan tekemään jotain, hän reagoi passiivisesti. Muut määrittelevät ikävät asiat, jotka Juha pyrkii ulkoistamaan käyttämällä kolmatta persoonaa.
Tavallinen nuori–positioon sisältyy ettei Juha ole laitoksessa, suunnittelee koulunkäyntiä ja suhteet vanhempiin ovat ulkoisesti kunnossa. Vankilassa Juha toimii yhteydenpitäjänä siviiliin ja rajaa ketkä ja missä asiassa saavat käydä häntä tapaamassa. Suhteessa kavereihin hän on samanlainen kuin muut–positiossa. Hän määrittelee itseään muiden kautta. Vankilassaolo on Juhan kokemusmaailmassa lähinnä tuomiosta puhumista.
Juha on masentunut ja kokee ettei vankilassa ole mitään hyvää. Rauhallisuus vitutusta vastaan–positiosta käsin hän pyrkii sopeutumaan vanki-laelämään. Juhalle toimettomuus-, ei mitään tekeminen- ja ihan vaan oleminen–positiot ovat tavoiteltavia asioita. Juhan rikoksettomalle ja päihteettömälle elämälle uhkana on, että hän on samanlainen kuin kaverit–positiossa. Kavereiden ja myös Juhan elämään kuuluvat huumausai-neet ja rikokset. Juha on aktiivinen päihteitä käyttäessään. Selvinpäin olemisen–positio ei ole vahva Juhan elämässä, koska seurauksena on jotain ikävää, millä hän perustelee omaa päihteiden käyttöään.
Juhana jäsentää lapsuuttaan niukkasanaisesti tavallinen nuori–positiossa, johon sisältyvät hyvät suhteet vanhempiin, ”hulivilinä” ammattikoulun käyminen ja viisi vuotta työelämää. Kotoaan hän on lähtenyt varhain. Isä on hänelle pelottava, mitä hän säätelee pitämällä etäisyyttä. Suhdettaan äitiinsä Juhana tarkastelee veljensä kautta.
Muut rikosten määrittelijöinä-, varkaissa kiinniotettaessa- ja ”vahingossa” vankilaan–perustelujen keinoin hän täsmentää elämänti-lannettaan. Yksin tekevälle sattuu- ja itse vastuussa- sekä muiden tekemisiä ei pidä arvostella–positioiden avulla hän ”oikeuttaa” lainvastaista toimintaansa. Muiden tekemisiin Juhana puuttuu, kun siitä seuraa hänelle itselleen ikävyyksiä. ”Epäedullisiin” kysymyksiin Juhana vastaa ristiriitaisesti, vastakysymyksillä tai passiivimuodossa. Juhana ei tingi itsenäisyydestään ja vapaan kulkijan imagostaan.
Vankilassa Juhana on aktiivinen vierailijakäyntien rajaaja–positiossa, johon sisältyy helpompi ilman muijia-, saahan noita muijia- ja velka-asian kanssa saa tulla–positiot. Juhana tarkastelee konkreettisesti ihmissuhteiden muuttumista vankeusaikana. Hän kokee, että ihmissuhteet eivät ole muuttuneet, koska hänkään ei ole muuttunut. Hän ei käy keskusteluja viranomaisten ehdoilla. Sellissä Juhana on pomo, joka ylläpitää asemaansa minä määrään-, uhkailen- ja olen ollut pisimpään–positioiden avulla. Hän kuvaa myönteisesti arkipäivää vankilassa. Siviili- ja vankila-asiat eivät juurikaan eroa Juhanan elämässä toisistaan.
Juhanan ei ole helppo tarkastella itseään. Hän on toiminnan mies, suorasukainen ja arvioi itseään sen mukaan miten toivoo muiden toimivan. Muut tulkoon kanssani toimeen-, en kerro itsestäni- ja arvioin vain toisia–positioissa hän on vaativa ja arvosteleva.
Ville kertoo eläneensä tavallisen lapsuuden ja holtittoman nuoruuden. Hän on hyvä kansalainen–positiossa ja tapaa omaisiaan sekä pitää yhteyttä siviiliin. Vankila- ja siviilikavereiden välillä on selvä ero. Vankilassaolo on Villelle tilapäinen elämänvaihe, mistä selviytyy kun ei hae ongelmia ja vastaa viimekädessä itsestään.
Ville on ovela jätkä, joka on tehnyt rikoksia varhain. Hän ulkoistaa rikosten tekemisen käyttäen juridisia termejä ja muut niitä määrittelevät–positiota. Villen tavallinen kaveri–positioon ei sisälly oman elämän pohtimista. Kaverit määrittelevät paremmin millainen minä olen. Näin Ville jäsentää omaa elämäänsä. Hän on tavallinen jätkä, joka tietää muiden asioista silloin, kun niistä puhutaan. Muiden asiat eivät Villelle kuulu, hän vastaa vain omistaan.
Juha on niukka vastaaja–positiossa, johon sisältyy asioiden kieltäminen ja olettamus, että tutkija ymmärtää pienistä vihjeistä hänen kokemiaan asioita. Asioiden vähättely on Juhan tapa neutralisoida niitä. Juha neutralisoi syyllisyyttään ja rikosten tekemistään aineilla, joista seuraa sekaisinoloa ja muistamattomuutta. Rikosten tekeminen on hänen oma asiansa. Kun Juhan toimiin puututaan tai häntä velvoitetaan tekemään jotain, hän reagoi passiivisesti. Muut määrittelevät ikävät asiat, jotka Juha pyrkii ulkoistamaan käyttämällä kolmatta persoonaa.
Tavallinen nuori–positioon sisältyy ettei Juha ole laitoksessa, suunnittelee koulunkäyntiä ja suhteet vanhempiin ovat ulkoisesti kunnossa. Vankilassa Juha toimii yhteydenpitäjänä siviiliin ja rajaa ketkä ja missä asiassa saavat käydä häntä tapaamassa. Suhteessa kavereihin hän on samanlainen kuin muut–positiossa. Hän määrittelee itseään muiden kautta. Vankilassaolo on Juhan kokemusmaailmassa lähinnä tuomiosta puhumista.
Juha on masentunut ja kokee ettei vankilassa ole mitään hyvää. Rauhallisuus vitutusta vastaan–positiosta käsin hän pyrkii sopeutumaan vanki-laelämään. Juhalle toimettomuus-, ei mitään tekeminen- ja ihan vaan oleminen–positiot ovat tavoiteltavia asioita. Juhan rikoksettomalle ja päihteettömälle elämälle uhkana on, että hän on samanlainen kuin kaverit–positiossa. Kavereiden ja myös Juhan elämään kuuluvat huumausai-neet ja rikokset. Juha on aktiivinen päihteitä käyttäessään. Selvinpäin olemisen–positio ei ole vahva Juhan elämässä, koska seurauksena on jotain ikävää, millä hän perustelee omaa päihteiden käyttöään.
Juhana jäsentää lapsuuttaan niukkasanaisesti tavallinen nuori–positiossa, johon sisältyvät hyvät suhteet vanhempiin, ”hulivilinä” ammattikoulun käyminen ja viisi vuotta työelämää. Kotoaan hän on lähtenyt varhain. Isä on hänelle pelottava, mitä hän säätelee pitämällä etäisyyttä. Suhdettaan äitiinsä Juhana tarkastelee veljensä kautta.
Muut rikosten määrittelijöinä-, varkaissa kiinniotettaessa- ja ”vahingossa” vankilaan–perustelujen keinoin hän täsmentää elämänti-lannettaan. Yksin tekevälle sattuu- ja itse vastuussa- sekä muiden tekemisiä ei pidä arvostella–positioiden avulla hän ”oikeuttaa” lainvastaista toimintaansa. Muiden tekemisiin Juhana puuttuu, kun siitä seuraa hänelle itselleen ikävyyksiä. ”Epäedullisiin” kysymyksiin Juhana vastaa ristiriitaisesti, vastakysymyksillä tai passiivimuodossa. Juhana ei tingi itsenäisyydestään ja vapaan kulkijan imagostaan.
Vankilassa Juhana on aktiivinen vierailijakäyntien rajaaja–positiossa, johon sisältyy helpompi ilman muijia-, saahan noita muijia- ja velka-asian kanssa saa tulla–positiot. Juhana tarkastelee konkreettisesti ihmissuhteiden muuttumista vankeusaikana. Hän kokee, että ihmissuhteet eivät ole muuttuneet, koska hänkään ei ole muuttunut. Hän ei käy keskusteluja viranomaisten ehdoilla. Sellissä Juhana on pomo, joka ylläpitää asemaansa minä määrään-, uhkailen- ja olen ollut pisimpään–positioiden avulla. Hän kuvaa myönteisesti arkipäivää vankilassa. Siviili- ja vankila-asiat eivät juurikaan eroa Juhanan elämässä toisistaan.
Juhanan ei ole helppo tarkastella itseään. Hän on toiminnan mies, suorasukainen ja arvioi itseään sen mukaan miten toivoo muiden toimivan. Muut tulkoon kanssani toimeen-, en kerro itsestäni- ja arvioin vain toisia–positioissa hän on vaativa ja arvosteleva.