Oppilaiden koulukokemukset ala- ja yläasteen vaihteessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kuudes- ja seitsemäsluokkalaisten kouluviihtyvyyttä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia ala-asteelta yläasteelle siirryttäessä. Tutkimuksen keskeisin käsite kouluviihtyvyys määriteltiin koostuvaksi erilaisista koulukokemuksista: suhteista opettajiin ja luokkatovereihin, luokan ilmapiiristä, omasta asenteesta kouluun ja minäkuvasta, opetuksen sisällöstä ja käytetyistä työtavoista sekä kodin tuesta. Tutkimusongelmien pohjalta tarkasteltiin oppilaiden koulukokemusten mahdollista muuttumista ala- ja yläasteen taitekohdasssa, eroja tyttöjen ja poikien koulukokemuksissa sekä fyysisen kouluympäristön ja ihmissuhteiden tuttuuden yhteyttä koulukokemuksiin. Lisäksi tarkasteltiin oppilaiden itse määrittelemiä koulun viihtyvyyteen yhteydessä olevia tekijöitä.Aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa Tampereen kaupungin kouluista 19 luokalta, jotka kaikki olivat eri kouluista. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 454 oppilasta (tyttöjä n=234 ja poikia n=220). Osallistuneista kuudennella luokalla oli 268 oppilasta (tyttöjä n=137 ja poikia n=131) ja seitsemännellä luokalla 186 oppilasta (tyttöjä n=97 ja poikia n=89). Seitsemäsluokkalaisista tutkimuksen molempiin vaiheisiin osallistui kaikkiaan 93 oppilasta.Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä laadullista että määrällistä menetelmää. Mittavälineenä oli kyselylomeke, joka sisälsi kaksi avointa kysymystä ja 56 strukturoitua mielipideväittämää.Tulosten mukaan koulussa viihtyy hyvin 69% oppilaista, keskinkertaisesti 22% ja huonosti 9% oppilaista. Tärkeimpiä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat opettajat, oppitunnit ja opiskeltavat aineet. Kuudes- ja seitsemäsluokkalaisten viihtyvyydessä ei ole merkitsevää eroa. Hyvin viihtyvillä oppilailla on merkitsevästi positiivisemmat kokemukset koulusta kaikilla koulukokemusten alueilla verrattuna huonosti viihtyviin. Myös keskinkertaisesti ja hyvin viihtyvien oppilaiden kokemusten eroissa on melko paljon merkitseviä eroja hyvin viihtyvien eduksi.Kuudennella luokalla poikien koulukokemukset ovat hiukan paremmat kuin tyttöjen, tosin merkitsevät erot ovat ainoastaan oireellisia. Yläasteelle siirryttäessä tyttöjen kokemukset ovat parantuneet huomattavasti poikien kokemusten pysyessä ennallaan tai huonontuessa. Merkitsevät erot ovat yhä edelleen vähäisiä, mutta nyt tyttöjen kokemukset ovat paremmat kuin poikien. Koulurakennuksen tuttuudella ei ole yhteyttä koulukokemuksiin seitsemäsluokkalaisilla, sen sijaan entuudestaan tuttujen luokkatovereiden määrä on positiivisessa yhteydessä kokemuksiin opettajista ja kavereista.Tulosten mukaan opiskeltavien aineiden, käytettyjen työtapojen ja kouluorganisaation kehittäminen entistä mielekkäämmiksi kokonaisuuksiksi on haaste koululle. Tähän liittyy oleellisesti opettajien valmentaminen tiimi- ja projektityöskentelyyn.Asiasanat: sosiaalinen ympäristö, kouluympäristö, viihtyvyys, koulut