Esiopetus - haaste yhteiskunnalle : kouluun menevien lasten vanhempien ja kuusivuotiaiden toimintaa järjestävien viranomaisten näkemyksiä esiopetuksesta ja sen tulevaisuudesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esikouluikäisten lasten vanhempien toiveita esiopetuksen sisällöstä sekä heidän ja kuusivuotiaiden toimintaa järjestävien viranomaisten ajatuksia ja mielipiteitä esiopetuksen tulevaisuudesta ja taloudellisista näkymistä.Tutkimuksen ongelmat ovat:1. Minkälaista yhteiskunnan järjestämää esiopetusta porilaiset ja seinäjokiset kuusivuotiaiden lasten vanhemmat toivovat?1.1. Missä esiopetusta pitäisi järjestää ja kuinka monena päivänä viikossa?1.2. Pitäisikö esiopetuksen olla maksullista vai maksutonta?1.3. Pitäisikö esiopetuksen olla pakollista kaikille kuusivuotiaille?1.4. Minkälaista esiopetuksen pitäisi olla sisällöltään?2. Pitäisikö oppivelvollisuusikää alentaa?3. Minkälaiset ovat esiopetuksen taloudelliset näkymät kuusivuotiaiden toimintaa päiväkodeissa ja seurakunnan päiväkerhoissa järjestävien viranomaisten mielestä?4. Minkälaisena lasten vanhemmat ja kuusivuotiaiden toimintaa järjestävät viranomaiset näkevät esiopetuksen tulevaisuuden?Tutkimukseen osallistui 50 porilaista ja 50 seinäjokista päiväkodissa tai evankelis-luterilaisen seurakunnan päiväkerhossa olevan, syksyllä 1994 koulunsa aloittavan lapsen vanhempaa sekä kuusi Porissa tai Seinäjoella kuusivuotiaiden toimintaa päiväkodeissa tai -kerhoissa järjestävää viranomaista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselymenetelmää ja teemahaastattelua siten, että vanhempia varten laadittiin Likert-tyyppinen kyselylomake ja viranomaiset osallistuivat teemahaastatteluun.Tutkimuksen tulosten mukaan sekä lasten vanhemmat että kuusivuotiaiden toiminnasta vastaavat viranomaiset pitivät esiopetusta tarpeellisena. Heidän mielestään esiopetuksen pitäisi olla lapsille maksutonta ja vapaaehtoista, mutta kunnille sen järjestämisen pitäisi olla pakollista. Tutkimuksessa mukana olleiden mielestä paras paikka järjestää esiopetusta on päiväkoti ja sopivin esiopettaja on lastentarhanopettaja. Yli puolet (66,3%) vanhemmista oli sitä mieltä, että 2-3 esiopetuskertaa viikossa on riittävä määrä. Viranomaiset painottivat kokonaisvaltaisempaa opettamista, joka tapahtuisi viitenä päivänä viikossa.Tärkeimpänä esiopetuksen sisältöalueena vanhemmat pitivät sosio-emotionaalisten taitojen harjaannuttamista. Tärkeimpinä opittavina taitoina pidettiin sitä, että lapsi oppisi esiopetuksessa noudattamaan annettuja ohjeita ja tulemaan toimeen muiden lasten kanssa. Psyko-motoriselta sisältöalueelta tärkeimpänä vanhemmat pitivät lapsen kädentaitojen, kuten saksilla leikkaamisen, harjaannuttamista. Kognitiiviselta sisältöalueelta tärkeimpänä pidettiin sitä, että lapsi oppisi erottamaan oikean ja vasemman. Oppivelvollisuusiän alentamista kuuteen vuoteen vanhemmat eivät kannattaneet.Sekä vanhemmat että viranomaiset katsoivat valtion talouden huonon tilanteen vaikuttaneen esiopetukseen. Tämä oli heidän mielestään käynyt ilmi mm. esiopetuspaikkojen ja määrärahojen vähenemisenä. Viranomaiset suhtautuivat esiopetuksen tulevaisuuteen ja talodellisiin näkymiin myönteisemmin kuin vanhemmat. Vaikka vanhemmat pitivät esiopetuksen kehittämistä tärkeänä samoin kuin sitä, että kaikki lapset olisivat tasa-arvoisessa asemassa, he kuitenkin pelkäsivät, että säästötoimet ehkäisevät kehitystä. Viranomaisten mukaan säästötoimet eivät tule enää ensisijaisesti kohdistumaan esiopetukseen, sillä sen katsottiin olevan valtakunnallisesti niin ajankohtainen ja tärkeä asia. He olivat sitä mieltä, että lähitulevaisuudessa sekä Porissa että Seinäjoella olisi mahdollisuus järjestää esiopetuspaikka päiväkodeissa kaikille kuusivuotiaille. Kuitenkaan heidän mielestään kaikissa kunnissa, esimerkiksi haja-asutusalueilla ei ole tällaista mahdollisuutta.Viranomaisten mielestä esiopetuksen tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sillä siihen vaikuttavat niin monet, valtakunnan tasolla päätettävät asiat. He kuitenkin uskoivat, että esiopetusta tullaan tulevaisuudessa kehittämään ja uskoivat, että vuosituhannen vaihteessa se olisi kouluhallinnon alaista toimintaa.Tutkimuksessa saatujen tietojen perusteella voidaan sanoa, että vanhemmat tarvitsevat lisää tietoa sekä esiopetuksen sisällöistä että merkityksestä. Esiopetuksen asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tulisi mahdollisimman nopeasti päättää valtakunnallisella tasolla, jotta vuosikymmeniä jatkunut epävarmuus asiasta vihdoinkin päättyisi.Asiasanat: esiopetus, käsitykset