Aikuisopiskelijoiden itseohjausvalmiudet sopimuskoulutuskokeilussa. - Miten auttaa aikuista itsesäädellyn opin tielle?
AITALAAKSO, JUHA (1994)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AITALAAKSO, JUHA
1994
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1994Tiivistelmä
Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan menettelyjä, joiden avulla voidaan tunnistaa aikuisten oppijoiden yksilöllisiä valmiuksia itseohjattuun oppimiseen. Erityisen kiinnostuksen kohteeksi asetetaan oppijoiden minäkuva, oppimisen strateginen- ja motivaatioperusta. Näiden ulottuvuuksien avulla pyritään kuvaamaan sitä ilmiökenttää, missä keskeisimmin rakentuu aikuisen itsesäätely oppimisessa. Tutkimuksen avulla pyritään myös löytämään aikuisopiskelijoiden itsesäätelyn diagnosointiin ja tukemiseen soveltuvia menetelmiä. Mielenkiinto kohdistetaan erityisesti yksilöllisten opintojen aloitusvaiheeseen.Tutkimusprojektin aikana tiedonkeruussa käytettiin Guglielminon SDLR-asteikon suomalaisia versioita, Jaakkolan konstruoimaa oppimistyylimittaria, Kolbin oppimistapatestiä sekä Pintrichin oppimisstrategia- ja motivaatiomittarin suomalaista versiota. Näiden rinnalla tukeuduttiin kvalitatiiviseen tiedonhankintaan, mikä rakentui keskeisimmin strukturoituun oppimisminäkuvakartoitukseen, esseisiin, visualisointeihin ja haastatteluihin.Tutkimuksen kohdehenkilöinä olivat Varkauden alueen sopimuskoulutuskokeiluun 1990-1993 osallistuneet kaksitoista opiskelijaa, jotka opiskelivat viidessä Varkauden alueen ammatillisessa oppilaitoksessa.Tutkimuksessa osoittautui, että vahvasti ja niukasti itseohjautuvien oppijatyyppien kehityshaasteet ovat erilaiset. Tästä johtuen itseohjatun oppimisen ohjaukselliset tukitoimenpiteet pitäisi rakentua yksilöllisen diagnosoinnin pohjalta. Tärkeäksi osoittautui tavoittaa oppimisen ydinalueet, joihin myös opetuksen tulisi opintojen alkuvaiheessa kohdistua. Koko ryhmän yhteisen oppimaan oppimisen haasteen rinnalla sopimuskoulutuskokeilussa ohjaustarpeet kohdistuivat erityisesti oppimisminäkuvan vahvistamiseen ja oppimisen strategisen perustan kehittämiseen. Ennakkokäsitykset oppimissopimusten merkityksestä eriyttämisen ja yksilöllistämisen varmistajana näyttivät oikeansuuntaisilta; sopimuksellinen sitoutuminen korosti oppijan tekijyyttä omassa oppimisessa.Asiasanat: itseohjautuvuus, ammattikoulutus, aikuisopiskelu