"RRR - rahaa, rajoja ja rakkautta" : luokanopettajille suunnattu kuvaileva tutkimus Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrisen osaston ja sairaalakoulun toiminnasta

Abstract

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on kuvailla lastenpsykiatrisen osaston ja sairaalakoulun toimintaa sekä selvittää luokanopettajan osuutta psyykkisesti häiriintyneen lapsen hoitoprosessin käynnistäjänä. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät neurologisista häiriöistä kärsivät ja somaattisesti sairaat lapset. Tavoitteena on antaa psyykkisesti häiriintyneen lapsen luokanopettajalle ja muille asian kanssa toimiville "tietopaketti". Toivomme, että työmme helpottaa luokanopettajaa tunnistamaan psyykkisesti häiriintyneen lapsen muiden oppilaiden joukosta ja hän osaa ottaa yhteyttä oikeisiin tahoihin lapsen auttamiseksi. Mielestämme luokanopettajan on välttämätöntä tietää, mitä kaikkea tapahtuu sinä aikana, kun oppilas on lastenpsykiatrisella osastolla tutkimus- ja/tai hoitojaksolla. Näin ollen olemme työssämme keskittyneet kuvailemaan Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrisen osaston ja sairaalakoulun sekä niiden henkilökunnan toimintaa.Tutkimuksemme on kvalitatiivinen, kuvaileva tapaustutkimus. Tutkimusmenetelminä on käytetty teemahaastattelua ja observointia. Haastateltavina meillä olivat Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaalakoulun opettaja Matti Varismäki, kouluohjaaja Reija Paussu, lastenpsykiatrisen osaston ylilääkäri (siirtyi muihin tehtäviin tammikuussa 1998) Kirsi Rantamäki, psykologi Ann-Christine Pulkkinen ja Helsingin Lastenlinnan sairaalakoulun rehtori Antti Teirikko. Lähdekirjallisuutta lukiessamme tutkimuksemme pääongelmiksi muotoutuivat seuraavat teemat:1. Millainen on oppilaan tie omasta luokasta lastenpsykiatriseen hoitoon?2. Mitkä ovat yleisimmät psyykkiset häiriöt lastenpsykiatrisen osaston lapsilla?3. Sairaalakoulunkäynnin aloittaminen4. Millaista on sairaalaopettajan työ?5. Miltä näyttää lastenpsykiatrisen osaston sairaalakoulun oppilaiden tulevaisuus?Luokanopettajalla on keskeinen merkitys psyykkisesti häiriintyneen lapsen tunnistajana sekä hoitoprosessin käynnistäjänä. Haastateltavamme korostivat luokanopettajan merkitystä erityisesti siinä tapauksessa, että kotona ei olla ajan tasalla lapsen psyykkisestä tilasta. Viime vuosina lastenpsykiatrisen hoidon tarve on lisääntynyt, koska diagnosointi on kehittynyt. Tämä on johtanut siihen, että jonot osastolle ja sairaalakouluun ovat kasvaneet ja sairaalaopettajan työ on käynyt entistä raskaammaksi resurssien puutteessa. Sairaalaopettajaa kannustaa kuitenkin ajatus siitä, että on enemmän sääntö kuin poikkeus, että oppilaat palaavat omaan luokkaansa. Haluamme vielä korostaa, että olemme ennen kaikkea pyrkineet kuvailemaan lastenpsykiatrisen osaston ja sairaalakoulun arkipäivää, emmekä niinkään tuottamaan uutta tutkimustietoa.Asiasanat: lastenpsykiatria, sairaalat - koulut, erityisopetus - psykiatriset potilaat - lapset, erityiskoulut - sairaalat