Metsäkoneyrittäjien lisäkoulutustarpeet : tutkimus metsäteollisuuden puunkorjuussa työskentelevien metsäkoneyrittäjien koulutustarpeesta ja siihen lähitulevaisuudessa vaikuttavista muutosilmiöistä

Abstract

Tutkielman aihe: Metsäkoneyrittäjien lisäkoulutustarpeet.Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa metsäkoneyrittäjien lähivuosien kvalitatiivista lisäkoulutustarvetta monipuolisia selvitysmenetelmiä hyväksi käyttäen. Tavoitteena oli myös, että saadut tulokset toimisivat virikkeinä koulutuksen kehittäjille nykyistä ja tulevaa yrittäjien lisäkoulutusta suunniteltaessa.Tarvekartoitustyön pohjana on ollut Scissonsin (1982) kolmen koulutustarvekomponentin malli, johon on lisätty neljänneksi ulottuvuudeksi "koulutuksen kiireellisyys". Tutkimuksessa on myös pyritty kurkistamaan tulevaisuuteen tarkastelemalla useasta eri näkökulmasta metsäkonealaan kohdistuvia muutosilmiöitä ja niiden aiheuttamaa koulutustarvetta.Tämän tutkimuksen ongelmat olivat:1. Mitkä ovat metsäkoneyrittäjän (puunkorjuuyrittäjän) kvalitatiivisen lisäkoulutustarpeen painopistealueet lähitulevaisuudessa?Tähän ongelmaan haettiin vastausta yrittäjien, esimiesten ja asiantuntijoiden käsityksistä.2. Missä määrin vastaajien käsitykset lisäkoulutustarpeesta vaihtelevat mittausnäkökulmasta ja osatekijöistä riippuen?Koulutustarpeen merkittävimpiä eroja haettiin arviointinäkökulmittain ja osatekijöittäin. Oheistyönä haluttiin selvittää, kuinka asiantuntijoiden määrittämät koulutustarpeet jäsentyisivät Opetushallituksen "yrittäjän ydintehtävät" -matriisiin.3. Mitkä muutosilmiöt aiheuttavat metsäkoneyrittäjälle lähitulevaisuudessa lisäkoulutustarpeita?Nimettyjä muutosilmiöitä haettiin useasta lähteestä, mutta erityistä painoarvoa asetettiin asiantuntijoiden tuotoksille.Tutkimuksen kohteena olivat kaikki Enso-Gutzeit Oy:n Saimaan ja Karjalan hankinta-alueilla työskentelevät metsäkoneyrittäjät (78). Koulutustarvetta määrittelivät myös samojen alueiden hankinta- ja piiripäälliköt (10) sekä hankintaesimiehet (8). Lähetettyyn kyselyyn vastasi 32 % yrittäjistä ja 75 % esimiehistä.Tulevaisuuden muutosilmiöitä ja koulutustarpeita määritteli useasta eri metsäalan intressiryhmästä koottu asiantuntijaryhmä.Kyselytutkimuksessa koulutustarve määritettiin keskiarvoin ja ryhmien välistä eroavuutta testattiin t-testein. Lisäksi tulosten analysointiin käytettiin Simca-pääkomponenttianalyysiä ja tutkimuksen oheistulosten tarkasteluun faktorianalyysiä.Tulevaisuuden koulutustarpeita kartoitettiin useasta lähteestä sovelletulla arkikäytännön työskentelyprosessilla.Tutkimus osoitti, että metsäkoneyrittäjän lisäkoulutustarve on melko huomattava miltei kaikilla tutkituilla sektoreilla. Eniten koulutustarvetta esiintyi yrittäjien mielestä yritystoimintaan liittyvissä aiheissa. Esimiehet painottivat myös urakanantajan ajankohtaisia vaatimuksia yrittäjien palvelutoiminnan kehittämiseksi.Asiantuntijat arvioivat metsäkoneyrittäjien tärkeimpien koulutustarpeiden kohdistuvan lähitulevaisuudessa yritystalouskenttään. Heidän mukaansa koulutus tulisi eriyttää yrityskoon mukaan.Scissonsin typologian mukaisten osatekijöiden väliset erot olivat suurimmat valmiuskomponentin kohdalla. Tutkimukseen mukaan otettu kiireellisyys-komponentti näytti vaikuttavan koulutustarpeen voimakkuuteen. Osatekijän käyttöä koulutustarvekartoituksissa voisi harkita.Muutosilmiöennusteet painottuivat teknisiin ja taloudellisiin muutostekijöihin, jotka edellyttävät ammatillisia valmiuksia erityisesti johtamisen, tietotekniikan, toiminnan laadun sekä alan lainsäädännön ja sopimusasioiden alueella.Metsäkoneyrittäjien lisäkoulutuksen kehittämisellä ja järjestämisellä on kiire. Tutkimuksen tuloksilla halutaan myötävaikuttaa lisäkoulutukseen. Osa tuloksista on jo luovutettu alan kouluttajien käyttöön.Asiasanat: koulutus, metsäala, metsätyö, metsäkoneet, metsäteollisuus, tulevaisuus, täydennyskoulutus, yrittäjät