Elämänrengas : luokanopettajien ja heidän oppilaidensa luontoasenteista
PUKKALA, TUULA (1995)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PUKKALA, TUULA
1995
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1995Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää maaseudulla ja kaupungissa lapsuutensa asuneiden luokanopettajien luontoasenteiden eroja, opettajien luonto-opetuksen ja heidän luontoasenteidensa yhteyttä, 5-6 -luokkalaisten oppilaiden luontoasenteisiin yhteydessä olevia tekijöitä sekä tyttöjen ja poikien välisiä luontoasenteiden ja luontoharrastuksien eroja. Tämän tutkimuksen keskeisin käsite on luontoasenne, jota selvitetään opettajien kotitaustalla, sukupuolella, oppilaiden ja heidän perheidensä harrastuksilla sekä opettajien asenteilla. Tämän tutkimuksen kannalta keskeisiä teorioita ovat Neisserin (1982) esittämä kognitiivisiin karttoihin ja skeemoihin perustuva havaintosykli sekä Karvosen (1967) asenteen kolmikomponenttiteoria.Tutkimuksessa paneudutaan luontokasvatustavoitteisiin sekä erilaisiin luonto-opetusmalleihin. Koska tutkittavat oppilaat ovat 5-6 -luokkalaisia, paneudutaan teoriaosassa myös 11-12 -vuotiaiden lasten kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Lisäksi tutkimuksen empiirisessä osassa selvitetään tutkimukseen vastanneiden opettajien ajatuksia siitä, miten he mielestään saisivat oppilaansa innostumaan ja välittämään luonnosta.Tutkimusjoukkoon kuului 37 Jurvan ja Seinäjoen ala-asteiden 5-6 -luokkien luokanopettajaa. Aluksi soitin jokaiselle Jurvan ja Seinäjoen ala-asteelle sopiakseni yhteistyöstä. Sovittuani ja saatuani osoitteet puhelimitse lähetin opettajille emsimmäiset kyselylomakkeet, jotka mittasivat opettajien luonto-opetuskäytänteitä. Ensimmäiseen kyselylomakkeeseen vastatessaan opettajat luulivat sen mittaavan heidän opetuskäyttäytymistään yleensä. Saatuani kaikki ensimmäisen vaiheen kyselylomakkeet takaisin postitin opettajille toiset kyselylomakkeet, jotka mittasivat selkeästi heidän luontoasenteitaan. Tutkimuksen katoa ei ollut, sillä kaikki vastasivat molempiin lomakkeisiin. Kyselylomakkeiden perusteella valitsin kaikkien opettajien joukosta luontoasenteiden summamuuttujissa neljä eniten ja neljä vähiten pisteitä saanutta opettajaa. Näiden kahdeksan luokanopettajan kanssa sovin ajat, jolloin kävin teetättämässä kyselyt heidän oppilailleen, joita oli yhteensä 195.Tutkimukseni pääongelmat ovat:1) Voiko opettajien kotiseudulla selittää heidän luontoasenteitaan?2) Onko opettajien luontoasenteissa eroa verrattaessa ensimmäisen vaiheen ja toisen vaiheen kyselylomakkeita eli vaikuttaako mahdollinen toivottu vastaus vastaamiseen?3) Onko opettajien luontoasenteilla ja heidän luonto-opetuksellaan yhteyttä?4) Millä tavoin oppilaat saadaan innostumaan ja välittämään luonnosta opettajien käsityksien mukaan?5) Millä tekijöillä voi selittää 5-6 -luokkalaisten oppilaiden luontoasenteita?6) Eroavatko tytöt ja pojat toisistaan luontoharrastuneisuuden suhteen?Ongelmaan 1 liittyy hypoteesini, jonka mukaan maaseudulla, jossa väistämättä ahkeroidaan luonnon parissa, lapsuutensa asuneet opettajat ovat luontoasenteiltaan myönteisempiä kuin kaupungissa lapsuutensa asuneet opettajat. Ongelmaan 2 liittyy hypoteesini toivotun vastauksen mukaisesta vastaamisesta eli luulen opettajien antavan omista luontoasenteistaan todellisuudesta poikkeavan kuvan. Tästä syystä en halunnut opettajien tietävän ensimmäisen kyselylomakkeen mittaustarkoitusta. Koska 11-12 -vuotiaiden lasten asenteet ovat vasta muodostumassa, oletan oppilaiden harrastuksilla, heidän perheidensä harrastuksilla ja kasvatuskäytänteillä sekä heidän opettajansa asenteilla olevan yhteyttä heidän luontoasenteisiinsa.Mittavälineeni asenneväittämät jaoin faktorianalyysin perusteella luontoasenteita, luonto-opetuskäytänteitä ja luontoharrastuksia kuvaaviksi summamuuttujiksi. Maaseudulla ja kaupungissa lapsuutensa asuneiden opettajien ja eri sukupuolien välisiä asenne-eroja etsin T-testillä. Opettajien luontoasenteiden ja heidän opetuksensa välisiä yhteyksiä sekä oppilaiden luontoasenteita selittäviä tekjiöitä kartoitin korrelaatioiden avulla.Tutkimukseni osoitti, että maaseudulla lapsuutensa asuneet opettajat saivat korkeampia summapistemääriä luontoasenteita mittaavista osioista ja opettajat, joiden summapistemäärä luontoasenteissa on korkea, huomioivat luonnon useammin opetuksessaan kuin matalan pistemäärän saaneet opettajat. Tutkimus osoitti myös sen, että tytöt ovat myönteisempiä luontoasenteiltaan kuin pojat, lisäksi tytöillä on enemmän luontoharrastuksia kuin pojilla. Oppilaiden sekä heidän perheidensä harrastuksilla ja mahdollisesti opettajan luontoasenteilla on yhteyttä oppilaiden luontoasenteisiin.Asiasanat: luonto - harrastukset, luonto - lapset, luonto - asenteet - luokanopettajat, ympäristökasvatus