Yhteisen opetussuunnitelman (kuvaamataito) tarpeellisuus Hämeen läänin ja Washingtonin osavaltion luokanopettajien arvioimana
PARIKKA, JAANA (1995)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PARIKKA, JAANA
1995
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1995Tiivistelmä
Tutkimuksellani pyrin selvittämään Hämeen läänin ja Washingtonin osavaltion luokanopettajien näkemyksiä yhteisen opetussuunnitelman tarpeellisuudesta. Suunnittelukäytäntö Suomessa ja U.S.A:ssa on ollut erilainen. Suomessa on kannatettu keskusjohtoisuutta ja opetushallitus on antanut opettajille yhteiset ohjeet Opetussuunnitelman perusteiden muodossa. U.S.A:ssa taas opettajille on annettu mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa työnsä omien kiinnostusten ja mieltymysten mukaan. Sekä Suomen että U.S.A:n käytäntöä on kritisoitu.Suomessa tapahtui alkuvuonna 1994 opetussuunnitelmauudistus, joka vie meitä U.S.A:n systeemin suuntaan. Opetushallitus antaa nyt vain löyhät yhteiset ohjeet, keskusjohtoisuudesta on luovuttu. Tutkimuksellani pyrin saamaan selville opettajien suhtautumisen maansa käytäntöön: Mitä washingtonilainen opettaja pitää vapaudestaan tai hyväksyykö suomalainen opettaja tapahtuneen muutoksen? Pyrin selvittämään suunnittelun "filosofiaa"; mikä on paras vaihtoehto?Tutkimusongelmikseni nousivat seuraavat kysymykset:1) Ovatko opettajat tyytyväisiä maansa koulujärjestelmään?2) Kahlitseeko yhteinen opetussuunnitelma opettajan luovuutta?3) Suunnittelevatko opettajat työnsä syvällisemmin yhteisen opetussuunnitelman puuttuessa?4) Pystyykö opettaja ottamaan yhteisen opetussuunnitelman puuttuessa luokan/oppilaan yksilöllisesti paremmin huomioon?Lähetin kyselylomakkeita (avoimet kysymykset) Washingtonin osavaltion luokanopettajille 15 kpl ja Hämeen läänin luokanopettajille 15 kpl.Ennakkoasenteeni oli, että opettajat tarvitsevat vankat ohjeet tueksi omalle suunnittelulleen. Tulokset lievensivät kriittisyyttäni. Paras vaihtoehto opetussuunnitelmaksi olisi Suomen ja U.S.A:n käytäntöjen yhdistäminen. Suomalaisten tietämys taiteesta ja pedagogiikasta höystettynä amerikkalaisten mielikuvituksella antaisi upeita mahdollisuuksia. Tulokset kertovat, että suomalaisilla tuota tietoa on, kun amerikkalaisilla taas on enemmän mielikuvitusta.Suomessa nyt vallitseva suunnittelukäytäntö on mielestäni liian löyhä. Liiallinen vapaus suunnittelussa edesauttaa alueellisen eriarvoisuuden kasvua.Asiasanat: opetussuunnitelmat - kuvaamataito, vertaileva kasvatustiede