Oikea ratkaisu? : luokanopettajien ja erityisopettajien asenteet kehitysvammaisten yksilöintegraatiota kohtaan
KARJALAINEN, PIIA; ROTKO, TEEA (1995)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KARJALAINEN, PIIA
ROTKO, TEEA
1995
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1995Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee kehitysvammaisten integraatiota. Lähtökohtana oli sekä luokanopettajien että erityisopettajien näkökulma asiaan. Opettajien suhtautumista tarkasteltiin asenteista käsin. Asenne jaettiin kolmeen komponenttiin: affektiiviseen, kognitiiviseen ja toiminnalliseen.Tutkimuksessa selvitettiin opettajien asenteita yksilöintegraatiota kohtaan. Tutkimuksen pääongelma oli: Miten opettajat suhtautuvat psyykkisesti kehitysvammaisen yksilöintegraatioon? Pääongelmaa tarkennettiin alaongelmin, jotka ovat seuraavat: 1) Onko luokanopettajien ja erityisopettajien asenteissa yksilöintegraatiota kohtaan eroja? 2) Mitkä ovat opettajien mielestä onnistuneen integraation edellytykset? 3) Mitkä ovat opettajien mielestä integraatiota puoltavia tekijöitä? 4) Mitkä tekijät opettajien mielestä vaikeuttavat integraation toteuttamista?Tutkimusnäyte koostui 77 opettajasta: 44 luokanopettajasta ja 33 erityisopettajasta. Suurin osa luokanopettajista oli Tampereelta sekä Janakkalan kunnan Turengin ala-asteelta. Erityisopettajat olivat Hämeenlinnasta, sen lähikunnista sekä Tampereelta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomakkeita. Ne muodostuivat asenneväittämistä, joihin vastattiin Likertin viisiportaisella asteikolla. Lisäksi lomakkeessa oli yhdeksän avointa kysymystä. Tulosten analyysissä käytettiin keski- ja hajontalukuja, frekvenssi- sekä normaalijakaumia, kahden riippumattoman otoksen t-testiä sekä kuvailua ja luonnehdintaa.Tutkimustulosten mukaan opettajat suhtautuivat myönteisesti integraatioajatukseen. Periaatteellisella tasolla integraation hyväksyi suurin osa opettajista, mutta käytännön tasolla sitä kannatti vain pieni osa opettajista. Yksilöintegraatioon suhtauduttiin varauksellisesti. Sen onnistumisen edellytyksenä pidettiin luokkakokojen pienentämistä, taloudellisten resurssien parantamista, erityisoppimateriaalien ja -välineiden saatavuuden parantamista sekä opettajien koulutuksen lisäämistä kehitysvammaisen opetusta ajatellen. Tarkasteltavien opettajaryhmien suhtautuminen integraatioon oli samansuuntaista. Erityisopettajien ja luokanopettajien asenteiden välillä ei ollut huomattavaa eroa. 25-34-vuotiaat opettajat suhtautuivat muita positiivisemmin yksilöintegraatioon.Asiasanat: kehitysvammaiset - lapset, erityisopetus, integroitu opetus - asenteet