Tyylikkäästi opintoputkesta : Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa vuonna 1989 opiskelunsa aloittaneiden opiskelijoiden episteemisistä tiedonhankinnan tyyleistä, niiden painottumisesta ja pysyvyydestä vuosien 1991 ja 1993 välillä, sekä heidän käsityksistään ja mielipiteistään Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen koulutusohjelmaa koskien vuosina 1992 ja 1993

Abstract

Tämän tutkimuksen kohteena on Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen yhden vuosikurssin (-89) opiskelijat, heidän tiedolliset preferenssinsä ja heidän mielipiteensä opettajankoulutuslaitoksen koulutusohjelman onnistumisesta. Koeryhmässä oli alunperin 38 opiskelijaa. Kuusi opiskelijaa karsiutui pois koeryhmästä tutkimuksen kestäessä.Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata pitkittäistutkimuksena edellämainittujen preferenssien ja mielipiteiden kehittymistä vuosien 1991 ja 1993 välillä. Tiedonpreferenssien mittaamiseen ja kuvaamiseen on käytetty kanadalaisten Rancourtin ja Roycen episteemisten tiedonhankinnan tyylien kuvausjärjestelmää. Episteemisiä tyylejä identifioidaan kolme: empiirinen (käytännöllinen ja induktiivinen tiedonpreferenssi), rationaalinen (looginen ja deduktiivinen tiedonpreferenssi) ja metaforinen (symboleihin ja tuntemuksiin perustuva tiedonpreferenssi). Koulutusohjelmaa koskevat mielipiteet koottiin suoraan ilman erillistä kuvausjärjestelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella kolmena eri kertana.Tutkimuksen pääongelma oli koeryhmän tiedollisten preferenssien, tässä tutkimuksessa episteemisten tyylien, sekä ryhmän koulutusohjelmaa koskevien käsitysten pysyvyys työnimessä mainittuina vuosina. Episteemisiä tyylejä mitattiin valmiilla kanadalaisella, Jarkko Leinon suomentamalla, KAMI-mittarilla. Mielipiteitä mitattiin kolmella avoimella osiolla ja yhdellä numeerisella osiolla. Kysymykset oli laadittu siten, että mielipiteet koskivat koulutusohjelman eri osa-alueita, kuten esimerkiksi perusopintoja.Pääongelman lisäksi esitettiin tarkentavia lisäkysymyksiä episteemisten tyylien ja mielipiteiden painottumisesta mittauskertojen, ikäryhmien ja sukupuolten välillä.KAMI-mittarin reliabiliteetti todennettiin puolitusmenetelmällä. Tutkimustulokset osoittivat opiskelijoiden olevan eniten empiiriseen, toiseksi eniten metaforiseen ja vähiten rationaaliseen ajatteluun taipuvaisia. Episteemiset tyylit olivat pysyviä, eivätkä ne painottuneet merkittävästi erilailla sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Tämä vahvistettiin varianssianalyysin avulla. Koulutusohjelmaa kritisoitiin eniten perusopintojen ja kiitettiin eniten erikoistumisopintojen osalta. Kritiikin ja kiitosten sanallinen ilmiasu riippui jossain määrin vastaajan episteemisestä tyylistä.Tutkimustulosten käytännön anti on havainto episteemisten tyylien pysyvyydestä. Tiedonintressit tulisi ottaa huomioon koulutusohjelman suunnittelussa. Opiskelijoiden tiedolliset tarpeet ja annettu opetus voisivat siten kohdata toisensa paremmin. Koulutusohjelmaa koskevat mielipiteet tukevat jo käytännössä tehtyjä kehittämistoimia.Asiasanat: oppimistyylit, luokanopettajat - opiskelijat, tiedonhankinta