Hyvä, parempi, paras : kuvaus kuudennen luokan oppilaiden todistusarvosanojen vastaavuudesta testituloksissa saavutettuun menestykseen

Abstract

Peruskoulun keskeisiin tavoitteisiin kuuluu elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen oppimiseen ohjaaminen. Lasta tuetaan havainnoimaan omaa oppimistaan, löytämään oman oppimisensa vahvat puolet ja havaitsemaan heikkojen puolien kehittämismahdollisuuksia. Keskeistä näiden tavoitteiden saavuttamiselle on lapsen minäkuvan, itsetunnon kasvattaminen ja tukeminen, että lapsi arvostaa itseänsä, oppii hyväksymään myös epäonnistumisensa ja oppii arvostamaan muita ihmisiä.Koulussa ei enää arvostella oppilaita, vaan oppilaiden tiedonprosessointia arvioidaan ja lapsi ohjataan myös itse arvioimaan omaa oppimistaan, opiskelustrategioitansa ja sosiaalisia taitojansa. Arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opettajan oma, elämyksellinen ote kasvatukseen, opetukseen ja oppimiseen auttaa luomaan terveen ja turvallisen luokkailmapiirin, jossa on helpompi oppia oppimaan.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella todistusarvosanojen "oikeellisuutta" verrattaessa niitä testituloksiin. Tutkimusta täydentävänä tehtävänä on tarkastella arviointitavan merkitystä oppijan minäkuvaan ja koulumyönteisyyteen, ja mahdollisten suoriutujien, ali- ja ylisuoriutujien määrittely tutkimusjoukosta. Tutkimus on toteutettu pääasiassa laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen peruslähtökohdat on määritelty kvantitatiivisin menetelmin.Tutkimus on suoritettu syksyn 1994 ja kevään 1995 aikana kolmella Lahden kaupungin ympäristössä sijaitsevalla koululla. Tutkimusjoukko koostui 75 oppilaasta, joista tyttöjä oli 36 (48%) ja poikia 39 (52%). Luokista kaksi oli kuudensia luokkia ja yksi yhdysluokka, luokka-aste 5-6 lk.Tutkimus osoitti todistusarvosanojen ja testituloksissa saavutettujen pisteiden vastaavuuden ja odotetusti minäkuvaosioiden ja koulumyönteisyyden olevan yhteydessä toisiinsa. Tutkimusjoukosta löytyi vain yksi sekä matematiikassa että äidinkielessä alisuoriutuva poika. Arvioinnin näkökulmasta katsoen oli mielenkiintoista, että joka luokasta löytyi useita ylisuoriutujia. Arvioinnin pääasiallinen tehtävä on toimia palautteen antajana osaamisen ja opetuksen tasosta, mutta koska arviointiin liitetään usein myös ahkeruudesta ja yritteliäisyydestä palkitsemista, ei arviointi yleispätevänä mittavälineenä anna oikeata kuvaa osaamisen tasosta. Arviointimenetelmiä tulee kehittää edelleen mielekkäämmiksi niin oppilaan kuin opettajankin kannalta.Asiasanat: suoriutuminen - koululaiset - arviointi, minäkuva - lapset, oppilasarviointi