Uskonnonopetuksen tavoitteet peruskoulussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ev.lut. uskonnonopetuksen tavoitteet ovat muuttuneet peruskoulun aikana vuodesta 1970 vuoteen 1994. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä dokumentista: Opetussuunnitelmakomitean mietinnöt I ja II vuodelta 1970 sekä opetussuunnitelman perusteet vuosilta 1985 ja 1994. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisesti analysoimalla ja vertailemalla ev.lut. uskonnonopetuksen ainekohtaisia tavoitteita em. dokumenttien valossa. Opetussuunnitelmakomitean mietinnössä I esitetyt uskontokasvatuksen tavoitteet sekä vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa esitetyt kaikkea tunnustuksellista uskonnonopetusta koskevat tavoitteet on huomioitu myös tässä tutkimuksessa. Oppisisältöjä on käytetty vain esimerkin omaisesti selventämään tavoitteita.Tutkimusta varten tavoitteet luokiteltiin kolmeen pääluokkaan: antropologiset tavoitteet, yhteiskunnalliset tavoitteet ja kulttuurihistorialliset tavoitteet. Pääluokkien määrittelyn pohjana on käytetty niitä vuosikymmenien aikana esille tulleita asioita, joilla uskonnonopetusta on puolusteltu ja jotka ovat relevantteja myös tämän päivän peruskoulussa. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita tutkimalla sekä tutkimuksen aineistona olleita opetussuunnitelmia ja niissä esitettyjä tavoitteita ja koulun kasvatuspäämääriä lähemmin tarkastelemalla määriteltiin kullekin pääluokalle 3-4 alaluokkaa, joiden avulla voitiin saada tarkempi analyysi kustakin pääluokasta.Varsinainen analyysi ja vertailu suoritettiin siten, että kustakin alaluokasta pyrittiin löytämään ne keskeiset käsitteet, jotka parhaiten kuvaavat kyseistä tavoitetta ottaen huomioon konteksti, jossa opetussuunnitelma on laadittu. Kutakin alaluokkaa eri opetussuunnitelmissa kuvaavia käsitteitä vertailemalla muodostettiin kuva siitä muutoksesta, joka on tapahtunut uskonnonopetuksen tavoitteissa mainittuna aikana.Tutkimuksen pääongelma oli:Mitä muutoksia on havaittavissa suomalaisen peruskoulun uskontokasvatuksen yleisissä tavoitteissa ja uskontokasvatuksen ainekohtaisissa tavoitteissa vuosien 1970, 1985 ja 1994 opetussuunnitelmien valossa?Alaongelmat olivat:1. Miten antropologiset tavoitteet ovat muuttuneet?2. Mikä merkitys uskonnonopetuksella on yhteiskunnan näkökulmasta uskonnonopetuksen tavoitteiden valossa?3. Mitä muutoksia kulttuuriperinteen välittämistä koskevissa tavoitteissa on havaittavissa?Tutkimuksen mukaan uskonnonopetuksen tavoitteiden asettelu noudattaa selkeästi yhteiskunnallista kehitystä mm. sen moniarvoistumista ja kansainvälisyyden lisääntymistä. Se kuvastaa myös ihmiskäsityksessä ja oppimiskäsityksessä tapahtuneita muutoksia. Antropologisten tavoitteiden kehityksessä näkyy yhteisön kontrollinen heikentyminen ja yksilön siirtyminen yhteisön jäsenyydestä vastuulliseksi, itsenäisesti ajattelevaksi ihmiseksi. Yhteiskunnallisiin tavoitteisiin liittyvät eettiset tavoitteet korostavat yksilön sisäistä motivaatiota hänen ratkaisuissaan ja valinnoissaan. Kristillisen tradition syvempi merkitys korostui 70-luvulla, mutta nyt annetaan laaja-alaista objektiivista tietoa kristinuskon synnystä ja luonteesta. Tradition mukainen käyttäytyminen on peilinä yksilöllisen elämänmallin valinnalle.Asiasanat: opetustavoitteet - uskonto, uskonto - opetus - peruskoulu, uskontokasvatus, opetussuunnitelmat - uskonto