Kuudesluokkalaisen maailma: kartoittava tutkimus peruskoulun ja kristillisen koulun oppilaiden maailmankuvasta
POUTIAINEN, OLLI (1996)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
POUTIAINEN, OLLI
1996
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1996Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millainen on nykypäivän kuudesluokkalaisen maailmankuva. Tutkimus on survey-tutkimus, jossa pyrittiin kartoittamaan kuudesluokkalaisen maailmankuvaa. Tehtävänä oli vertailla tyttöjen ja poikien sekä tavallisten peruskoululaisten ja Helsingin kristillisen koulun oppilaiden maailmankuvia keskenään.Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu yleisesti käytettyjen maailmankuvateorioiden perustalle. Maailmankuvaa on pyritty lähestymään eri tutkijoiden näkökulmista mahdollisimman laajasti. Kyselylomakkeen muotoilemisessa taustateoriana on käytetty Mannisen (1977) maailmankuvan käsitysten jaottelua ja Helven (1987) käyttämiä maailmankuvan ulottuvuuksia. Keskeisimmät käsitteet tässä tutkimuksessa ovat uskonnollisuus, minäkuva ja arvo- ja asennetyyppiset maailmantulkinnat sekä vapaa-ajanviettotavat. Yksilön uskonnollisuudella tarkoitetaan hänen kristillistä uskoaan kognitiivisessa, affektiivisessa ja konatiivisessa mielessä. Lisäksi uskonnollisuudella tarkoitetaan hänen käsityksiään sekä kristillisen että ei-kristillisen yliluonnollisen olemassaolosta. Minäkuvalla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan yksilön käsityksiä itsestään. Arvo- ja asennetyyppisillä maailmantulkinnoilla tarkoitetaan yksilön käsityksiä omista arvoistaan sekä yhteiskuntarakenteesta, kansasta, valtiosta ja historian kulkua määräävistä tekijöistä. Vapaa-ajanviettotavoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa päihdeaineiden käyttöä, lukemista ja median seuraamista.Kuudesluokkalaisen maailmankuvan kartoittamiseksi suoritettiin kyselytutkimus (N=188) kevään 1995 kuluessa. Tutkimuksen koehenkilöistä puolet oli tyttöjä ja puolet poikia. Kaikki koehenkilöt olivat kuudesluokkalaisia eli 12-13-vuotiaita. Tutkimuksen koehenkilöt olivat Forssan Talsoilan ala-asteelta (N=26), Jokioisten Vaulammin ala-asteelta (N=13), Kouvolan Sarkolan ja Kankaan ala-asteilta (N=61), Valkealan Lappakosken ala-asteelta (N=8), Hämeenlinnan normaalikoulusta (N=16), Helsingin Puistolan ala-asteelta (N=30), Helsingin kristillisestä koulusta (N=19) ja Rovaniemen Viirinkankaan ala-asteelta (N=15). Otoksen hankintamenetelmänä käytettiin harkittua näytettä.Tulokset analysoitiin laskemalla frekvenssianalyysit, ristiintaulukoinnit ja korrelaatiot. Lisäksi suoritettiin faktorianalyysi muodostaen latautuneista muuttujista 12 summamuuttujaa. Tyttöjen ja poikien, tavallisten peruskoulujen ja Kristillisen koulun oppilaiden summamuuttujapisteiden eroja analysoitiin t-testillä. Lisäksi laskettiin summamuuttujien väliset korrelaatiot.Tutkimuksessa saatiin seuraavanlaisia tuloksia. Uskonnollisuuden osalta todetaan, että kuudesluokkalaiset eivät olleet voimakkaan kristillisiä. Heillä oli vaihtelevasti joitakin kristillisiä käsityksiä ja tulkintoja. Uskonnollisuutta tutkittiin myös yliluonnolliseen uskomisen näkökulmasta. Kuudesluokkalaiset eivät omanneet voimakkaasti niin kristillisiä kuin taikauskoisiakaan uskomuksia. Merkittäviä eroja uskonnollisuuden alueella oli löydettävissä koulujen ja sukupuolten välillä. Kristillisen koulun oppilaat olivat kristillisyyden alueella merkittävästi peruskoululaisia uskonnollisempia. Taikauskoisuudessa löytyi lievää eroa, peruskoululaiset olivat hieman kristillisen koulun oppilaita taikauskoisempia. Sukupuolten välillä oli todettavissa, että tytöt olivat uskonnollisempia koskien kristillisyyttä. Taikauskoisuudessa ei sukupuolten välillä eroa löytynyt.Kuudesluokkalaisten käsityksiä itsestään tutkittiin minäkuva-mittarilla. Sen perusteella todettiin heillä olevan suhteellisen positiivinen minäkuva. Minäkuvan kohdalla ei löytynyt eroa koulujen välillä. Myöskään sukupuolten välillä ei merkittävää eroa löytynyt. Vapaa-ajanviettotapojen kohdalla kuudesluokkalaisten todettiin seuraavan paljon joukkoviihdettä ja jonkin verran joukkotiedotusvälineitä. Jonkin verran he harrastivat myös lukemista. Sen sijaan tulokset osoittivat, että kuudesluokkalaisilla ei ole mainittavasti radikaaleja elämäntapoja. Eroja vapaa-ajanviettotavoissa löytyi jonkin verran myös koulujen ja sukupuolten välillä. Peruskoululaiset seuraavat kristillisen koulun oppilaita enemmän joukkoviihdettä ja joukkotiedotusvälineitä. Sukupuolten kohdalta todetaan, että pojat seuraavat enemmän joukkoviihdettä ja tytöt taas lukevat poikia enemmän.Arvo- ja asenneluontoisten maailmantulkintojen kohdalta todettiin, että ne eivät ilmentyneet kuudesluokkalaisilla voimakkaasti. Ainoastaan globaalissa ajattelussa heiltä oli tulkittavissa voimakas näkemys. Jonkin verran oli nähtävissä tulevaisuuden pelkoa. Kuudesluokkalaiset ovat siis huolissaan maailmasta ja tulevaisuudesta. He eivät sen sijaan uskoneet voimakkaasti tieteeseen eivätkä olleet voimakkaan liberaaleja. Koulujen ja sukupuolten välillä oli todettavissa merkittäviä eroja. Peruskoululaiset olivat tieteisuskoisempia, pohtivat enemmän maailman tilaa ja pelkäsivät enemmän tulevaisuutta. Sukupuolten kohdalla oli todettavissa, että pojat uskoivat voimakkaammin tieteeseen, tytöt sen sijaan olivat asenteiltaan liberaalimpia ja pelkäsivät tulevaisuutta enemmän kuin ikätoverinsa.Asiasanat: maailmankuva - koululaiset, kristillinen kasvatus - yksityiskoulut, minäkuva - nuoret, uskonnollisuus - nuoret