Opetussuunnitelmauudistus - opettajan onni vai pedagogin painajainen?

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien kokemuksia ja käsityksiä opetussuunnitelmauudistuksesta ja opetussuunnitelmatyöstä sekä opetussuunnitelman käytöstä opetuksen suunnittelussa.Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla talvella 1996. Lisäksi aineistoa hankittiin projektiivisella kirjoitustehtävällä. Tutkimushenkilöitä oli 13 kuudelta ala-asteelta Iitistä ja Hollolasta. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen fenomenografista tutkimusotetta.Ala-asteen opettajat kokevat opetussuunnitelmauudistuksen oman työnsä kannalta positiiviseksi. Heillä on mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman laadintaan ja oman koulun erikoispiirteiden huomioonottamiseen. Entistä paremmin voidaan myös ottaa huomioon koulun ja yksittäisten opettajien resurssit. Opetussuunnitelman prosessiluonne antaa kouluille ja opettajille mahdollisuuden jatkuvaan kehittymiseen. Opetussuunnitelmauudistus tuo mukanaan myös enemmän vaihtoehtoja koulun opetuksen toteuttamiseen ja opetuksessa voidaan siirtyä enemmän yksilöllisen opetuksen suuntaan. Uudistuksen myötä opettajien työmäärä on lisääntynyt, mutta toisaalta työ on entistä haastavampaa ja antoisampaa. Opettajien on asennoiduttava työhön uudella tavalla ja pohdittava ratkaisujaan aikaisempaa tarkemmin.Opetussuunnitelman käyttö on lisääntynyt uudistuksen myötä. Opettajien mielestä on motivoivaa käyttää oman työnsä hedelmiä opetuksen suunnittelussa. Kouluissa on myös kiinnitetty huomiota opetussuunnitelman muotoihin ja käyttökelpoisuuteen, mikä osaltaan lisää käyttötiheyttä. Eniten opetussuunnitelmaa käytetään lukuvuoden ja jaksojen suunnittelun tukena, mutta myös tavoitteiden tarkastamiseen lyhyemmän ajan suunnitelmia tehtäessä.Opetussuunnitelmauudistusta voidaankin pitää enemmän opettajan onnena kuin pedagogin painajaisena.Asiasanat: opetussuunnitelmat - uudistukset