Nuoren opettajan kokemuksia uran alkutaipaleella

Abstract

Tutkimus kartoittaa nuoren opettajan kokemuksia työstään uran alkuvaiheessa. Samalla myös selvitetään opettajankoulutuksen riittävyyttä ja nuoren opettajan käsityksiä ammatillisesta kehityksestä ja kasvusta.Tutkimuksen ongelmat ovat:1. Miten nuori opettaja kokee itsensä kouluyhteisön uutena jäsenenä?1.1. Miten opettaja on otettu vastaan muiden opettajien, rehtorin, muun koulunhenkilökunnan, oppilaiden ja heidän vanhempiensa taholta uuteen työyhteisöön?1.2. Millaiset vaikutusmahdollisuudet nuorella opettajalla on työyhteisössä?2. Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren opettajan työviihtyvyyteen?2.1. Mistä tekijöistä koostuu opettajan työn parhaimmat puolet?2.2. Millaisia ongelmia nuori opettaja on kohdannut työssään?2.3. Kuinka kuormittavana opettaja työtään pitää?3. Kuinka riittäviksi opettajat kokevat opettajankoulutuksessa hankkimansa tiedot ja taidot?3.1. Mikä on parasta ja hyödyllisintä opettajankoulutuksessa työelämää ajatellen?3.2. Mitä ehdotuksia nuorella opettajalla olisi opettajankoulutuksen kehittämiseksi?4. Millaisia käsityksiä nuorella opettajalla on omasta ammatillisesta kehityksestä ja kasvusta.Tutkimuksessamme haastateltiin Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksesta vuosina 1992-1994 valmistuneita luokanopettajia. Haastateltuja oli 20, joista naisia 12 ja miehiä 8.Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineiston analyysia varten haastatteluaineisto litteroitiin sanatarkasti tekstiksi. Tutkimuksen raportoinnissa käytettiin runsaasti haastateltavien suoria lainauksia.Tutkimuksesta ilmeni, että nuoriin opettajiin oli suhtauduttu yleensä positiivisesti uudessa työyhteisössä, silti neljännes opettajista koki työyhteisössä vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. Lähes kaikki opettajat tunsivat viihtyvänsä työssään ja olevansa omalla alallaan. Parasta opettajien mielestä työssä oli lasten aitous sekä opettajan työn itsenäinen luonne. Työviihtyvyyttä vähensi opettajien väliset ristiriidat, lyhyet sijaisuudet sekä ongelmaoppilaat. Puolet opettajista koki työnsä raskaammaksi kuin oli ennen työhön tuloa kuvitellut. Hyödyllisintä työelämän kannalta koulutuksessa oli ollut opetusharjoittelut ja harjoitustunnit, kun taas heikoimmat valmiudet opettajat kokivat saaneensa koulunpidollisiin tehtäviin sekä työrauhaongelmien ratkaisuun. Opettajat halusivat yleensä olla aktiivisia, seurata kehitystä ja pyrkiä vastaamaan ajan haasteisiin.Asiasanat: työviihtyvyys - opettajat, opettajankoulutus - arviointi, kouluympäristö, luokanopettajat - nuoret, työyhteisöt - koulut