Avoin nuorisotoiminta Hämeen läänissä : kuntien nuorisotyöntekijöiden käsitykset toiminnan tehtävistä sekä nuorten odotukset toiminnalta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on jäsentää avoimen nuorisotoiminnan sisältöä teoreettisesti sekä selvittää siihen osallistuvien nuorisotyöntekijöiden tärkeäksi kokemia tehtäviä ja nuorten toimintaan suuntaamia odotuksia. Avoimen nuorisotoiminnan sisältöä tarkasteltiin kolmesta eri teoreettisesta näkökulmasta: kehityspsykologisesta, sosialisaatioteoreettisesta ja vapaa-aikatutkimuksellisesta. Niistä luotiin nuorisotyön sisällön teoreettiset ulottuvuudet. Keskeisenä ongelmana on, miten toimintaan osallistuvien nuorisotyöntekijöiden käsityksissä nämä eri teoreettiset näkökulmat ilmenevät ja miten eri kokemukselliset tekijät (ikä, sukupuoli, työtehtävä, koulutus, työkokemus, käytännön ohjaustoimintaan osallistuminen) ovat yhteydessä tehtävien tärkeäksi kokemiseen. Lisäksi selvitellään, mitä nuoret avoimelta toiminnalta odottavat.Tutkimus kohdistui kaikkiin Hämeen läänissä työskenteleviin kunnallisiin avoimessa nuorisotoiminnassa mukana oleviin nuorisotyöntekijöihin. Heille lähetettiin kyselykaavake, johon vastasi 139 nuorisotyöntekijää. Heistä analyyseihin mukaan otettiin 124 nuorisotyöntekijää (47 miestä, 77 naista). Nuoria (N=76) haastateltiin viidessä eri kerhotilassa. Nuorisotyöntekijöille lähetettiin kyselykaavake, jossa väittämin kuvattiin avoimen nuorisotoiminnan sisältöä. Väittämistä luotiin faktorianalyysillä tehtäväkokonaisuuksia. Nuorisotyöntekijät määrittelivät avoimen nuorisotoiminnan tärkeimmäksi tehtäväksi nuorten itsetunnon ja identiteetin vahvistamisen sekä sosiaalisten taitojen kehittämisen. Nuorisotyön kokemustaustalla oli yhteyttä käsitykseen ajanvietetyyppisten toimintojen järjestämisen tarpeellisuudesta. Nuoret, vähän aikaa nuorisotyössä työskennelleet, lyhyen nuorisotyönkoulutuksen hankkineet nuorisotyöntekijät pitivät ajanvietetyyppisen toiminnan järjestämistä tärkeämpänä kuin nuorisotyönammattilaiset. Pelkkään suunnitteluun osallistuvat nuorisotyöntekijät painottivat nuorten ohjaamista järjestömuotoiseen nuorisotoimintaan, suorassa kontaktissa nuoriin työskentelevien painottaessa enemmän avoimen nuorisotoiminnan tarjoamaa mahdollisuutta turvalliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Nuorten odotuksissa avointa nuorisotoimintaa kohtaan korostui halu toisten nuorten kanssa seurusteluun. Osalle nuorista riitti pelkkä seurustelumuotoinen toiminta, useat pojat halusivat pelata seurustelun lomassa, osa nuorista kaipasi myös muita toiminnallisia aktiviteetteja. Halu seurustelutyyppiseen toimintaan oli yleisempää yli 14-vuotiailla nuorilla.Asiasanat: nuorisotyö - Hämeen lääni, nuorisotyöntekijät, nuorisotoimi