Kohti toimivaa lukutaitoa : aktiivisen lukemisen strategia tietotekstien käsittelyssä 3.-4. luokkalaisilla

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aktiivisen lukemisen strategia kehittää kolmas-neljäsluokkalaisten tietotekstien ymmärtämistä. Tavoitteena oli myös selvittää, kehittääkö käytetty strategia oppilaiden kykyä hahmottaa lukemansa teksti. Saadaksemme kokeilusta kokonaiskuvan, tutkimme yksittäisiä tapausoppilaita. Selvitimme myös kokeilussa mukana olleiden opettajien suhtautumista strategiaan.Teoreettisena lähtökohtana on näkemys luetun ymmärtämisestä vuorovaikutteisena transaktioprosessina, jossa lukija, teksti ja asiayhteys luovat tekstille erilaisia merkityksiä ja tulkintoja (Harste 1985, 12:1-24; Lehtonen 1993, 18-19). Lukija käyttää tekstiä käsitellessään erilaisia strategioita, jotka voidaan jakaa pinta- ja syväprosessointiin. Pintaprosessointi käsittää tekstin tunnistavana ja toistavana tulkintana, kun taas syväprosessointi edellyttää päättelevää, arvioivaa ja luovaa ymmärtämistä (Vähäpassi 1987, 36-37). Yhtenä lukutaidon monipuolistajana on prosessilukeminen. Siinä korostuu oppijan rooli oppimistapahtumassa, jossa hän muokkaa ja transformoi skeemojaan aktiivisesti. Prosessilukeminen korostaa oppimista ja tulkintaa, oman ajattelun monipuolistamista luetun pohjalta, ei ulkomuistia (Sarmavuori 1991a, 10; 1992, 15; 1992b, 2).Aktiivisen lukemisen strategia kehitettiin aikaisempien tutkimusten ja luetun ymmärtämiseen liittyvien teorioiden pohjalta. Sen ensimmäisessä vaiheessa oppilaat ennustivat. Tällöin pyrittiin aktivoimaan aikaisemmat tiedot ja kokemukset. Lukemis- ja tiivistämisvaiheessa oppilaat vertailivat aikaisempia tietojaan ja ennakko-odotuksiaan tekstin sisältöön sekä tiivistivät tekstin sisällön. Käsitekartta auttoi heitä jäsentämään tekstin tarjoamia ajatuksia. Oppilaat selvensivät luetun ymmärtämistään tekemällä itse kysymyksiä ja vastaamalla niihin. Luovan tuottamisen vaiheessa he prosessoivat tekstiä syvällisesti ja loivat siihen henkilökohtaisen suhteen. Lopuksi oppilaat arvioivat omaa lukemistaan ja oppimistaan, jonka kautta he pyrkivät säätelemään prosessointiaan.Tutkimuksessa käytettiin koe-kontrolliryhmä asetelmaa. Koeryhmän oppilaat (N=46) olivat Tampereen yliopiston Hämeenlinnan normaalikoulun 3.-4.a luokalta sekä Tuomelan koulun 4.a luokalta Hämeenlinnasta. Kontrolliryhmän oppilaat (N=41) olivat Kankaantaan koulun 4. luokalta Hämeenlinnasta ja Kärkölän kirkonkylän koulun 3-4-yhdysluokalta.Aineiston hankinnassa ja sen analysoinnissa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Luetun ymmärtämisen mittaamisessa käytettiin aukkotäydennystehtävää ja avoimia kysymyksiä. Mittaus suoritettiin ennen kokeilun aloittamista ja sen päätyttyä. Samoin suoritettiin tekstin hahmottamista mittaava testi kahdeksan oppilaan kohdalla. Tutkimuksessa analysoitiin myös oppilaiden tuotoksia ja haastateltiin kahdeksaa tapausta. Toisen koeluokan kaikki tunnit observoitiin. Kokeilun lopuksi kaikki siihen osallistuneet opettajat haastateltiin.Tehokas luetun ymmärtäminen edellyttää monipuolisia tekstin prosessointitaitoja, jotta päästäisiin tekstin ymmärtämisessä syvätasolle. Käyttämämme aktiivisen lukemisen strategia kehitti jonkin verran oppilaiden luetun ymmärtämisen taitoja. Erityisesti he kehittyivät kokeilun aikana ennustajina, tiivistelmien tekijöinä ja vastaajina suoriin ja päättelyä vaativiin kysymyksiin. Oppilaat eivät kehittyneet tekstin hahmottamisessa. He saivat aktiivisen lukemisen strategian myötä monipuolisia taitoja prosessoida lukemaansa ja laajensivat käsityksiään luetun ymmärtämisestä. Kokeiluun osallistuneet opettajat pitivät strategiaa merkittävänä lukutaidon edistäjänä ja uskoivat sen tarjoavan laajempia ulottuvuuksia lukemisen kirjavassa maailmassa.Asiasanat: lukutaito - koululaiset - peruskoulun ala-aste, lukeminen - strategia, lukeminen - ymmärtäminen