"Star Trek - ei siinä ole seksiä eikä erotiikkaa. Siinä on enemmäm tähtitiedettä" : lapsi, televisio, populaarikulttuuri ja postmodernismi
LAINE, HETA-LEENA (1996)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAINE, HETA-LEENA
1996
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1996Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin lasten suhdetta televisioon postmodernissa yhteiskunnassa, visuaalisen mediaympäristön merkityksen kasvaessa. Tutkimuksen teoreettinen osuus käsitteli postmodernismin, populaarikulttuurin ja viestinnän välisiä suhteita. Visuaalisen lukutaidon ja erityisesti televisiolukutaidon eli televisuaalisen lukutaidon käsitteet olivat keskeisiä. Teoreettisessä viitekehyksessä pyrittiin kuvaamaan mediamaailman tilaa ja sen merkitystä lapsen, television ja viestintäkasvatuksen kannalta.Postmodernismia käsiteltiin yhtäältä yhteiskunnan tilaa kuvaavana käsitteenä, toisaalta yhteiskunnan eri osa-alueilla, kuten kasvatuksessa, viestimissä ja taiteessa näkyvänä vaikutteena. Populaarikulttuuri nähtiin postmodernissa yhteiskunnassa kommunikaatiokanavia avaavana tärkeänä kulttuurin osana, joka on sopiva myös tutkimuskohteeksi. Populaarikulttuurin asema lasten elämässä on merkittävä, mikä huomioitiin tutkimuksen empiirisen osan suunnittelussa. Tutkimusaineisto kerättiin Hämeenlinnan normaalikoulun kuvataidepainotteista opetussuunnitelmaa noudattavassa neljännessä luokassa syksyn 1994 ja kevään 1995 kuluessa. Syksyllä tehtiin kyselykaavakkein alkukartoitus, joka suuntasi kevään osuuden suunnittelua ja jonka avulla tutkija piti yhteyttä tutkimusryhmään. Kevään osuus ajoittui tutkijan Hämeenlinnan normaalikoululla suorittaman opetusharjoittelun yhteyteen. Opetusharjoittelussa tutkija toteutti suunnittelemaansa viestintäkasvatusta äidinkielen tunneilla ja myös kuvaamataidon tunneille ulotettua viestintäkasvatusta yhdessä kahden muun opiskelijan kanssa.Tutkimusaineistoa kerättiin ohjatuilla haastatteluilla, kirjoitelmilla, observoimalla, opetuskeskusteluja nauhoittamalla ja erilaisilla opetusmonisteilla. Tutkimusote oli pääosin etnografinen ja lasten suhdetta televisioon selvitettiin käyttötarkoitusteoriaa soveltaen. Teoreettisen viitekehyksen ja saatujen tulosten perusteella pohdittiin viestintäkasvatuksessa huomioitavia taustalähtökohtia.Lasten mediasuhteissa korostuivat mm. käyttötarpeiden yksilöllisyys, televisionkatseluun liittyvät sosiaalisuuden muodot ja lasten televisiolukutaidon osittainen kehittyneisyys, osittainen puutteellisuus. Lapset hallitsevat tiedostamattaan melko paljon televisiolukutaidon osasia, mutta jotkin sen piirteet ovat heille täysin vieraita. Lapset osaavat eritellä televisio-ohjelmista niiden narratiiviset elementit, mutta ohjelmien tuotantoprosessit, taustalla olevat kaupalliset voimat ovat heille vieraita.Tämän tutkimuksen perusteella hahmottui käsitys, että tapoja katsoa ja lukea televisiota on lukuisia ja että lapset osaavat tahtoessaan asettua aktiivisen katsojan asemaan, silloin kun he sen kokevat tarpeelliseksi. Viestintäkasvatuksessa tulisi tämän tutkimuksen valossa keskittyä median sisältöjen tuotantoprosessiin myös itse tekemällä ja kokeilemalla.Asiasanat: populaarikulttuuri, viestintäkasvatus, televisio - katselutottumukset - lapset, postmodernismi