Oppilasarviointi ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaiden kokemana

Abstract

Ammatillisia oppilaitoksia koskeva uudistettu lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.1987. Uusien asetusten nojalla ammattikasvatushallitus antoi 14.5.1987 uudet oppilasarvioinnin ohjeet otettavaksi käyttöön 1.8.1987 alkavassa koulutuksessa.Uusien ohjeiden mukaan vanhasta normisuhteisesta numeroarvostelusta 4-10 siirrytään tavoitesuhteiseen arviointiin, jossa arvosana annetaan sanallisena, kiitettävä - hyvä - tyydyttävä. Uutta arviointia palvelevassa tiedonkeruussa tehtävät ja kriteerit valitaan sen mukaan, kuinka hyvin ne edustavat oppimistavoitteita eikä sen mukaan, miten hyvin ne erottelevat opiskelijoita.Tutkimuksemme tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden käsityksiä ja näkemyksiä uudesta arviointitavasta. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitoksen 109 ja Pieksämäen ammattioppilaitoksen 115 opiskelijaa. Em. opiskelijat olivat aloittaneet opiskelunsa syksyllä 1987 ja heidän arvioinnissaan oli noudatettu ammattikasvatushallituksen 14.5.1987 antamaa arviointiohjetta.Tutkimus tehtiin kyselynä, jossa oli 68 osiota sekä mahdollisuus selventää näkemyksiä avovastauksin. Tulosten mukaan opiskelijat kokevat arvioinnin hyödyllisenä ja tärkeänä, arviointi kannustaa opiskelemaan. Opiskelijoiden kokemus arvioinnin laadusta ja yksilöllisyydestä on myönteinen; kolmeportainen riittää tavoitesuhteisessa arvioinnissa eikä arvioinnilla ole tarpeen tiedottaa opiskelijoiden oppimiseroista. Arvosanat koetaan riittävän kattavina ja arvostelua pidetään validina. Tulosten mukaan voisi olla paikallaan täydentää opiskelijan saamaa todistusta sanallisella maininnalla esim. yleisestä koulukäyttäytymisestä, kuten aktiivisuudesta, kiinnostuneisuudesta, huolellisuudesta jne. Arviointiin kuuluva väliaikapalaute koetaan myönteisenä, kunhan sitä vain saa osakseen. Jatkuva näyttö parantaa osallistumisen laatua ja motivaatiota.Asiasanat: oppilasarviointi, ammatilliset oppilaitokset