Tapaustutkimus erään kuvaamataitopainotteisen luokan tiedonhankintatyyleistä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja kuvailla erään kuvaamataitopainotteisen viidennen luokan tiedonhankintatyylejä. Pyrimme selvittämään, onko yleensä mahdollista käyttämämme mittavälineen avulla saada tietoa tämänikäisten lasten episteemisistä tiedonhankintatyyleistä. Haluamme myös selvittää, miten hyvin luokanopettaja pystyy arvioimaan omien oppilaidensa tiedonhankintatyylejä ilman mittavälinettä.Tämän työn ongelmat ovat:1. Miten episteemiset tiedonhankintatyylit jakautuvat tässä kuvaamataitopainotteisessa luokassa?1.1. Poikkeaako tämän luokan tyylijakauma aiempien tutkimusten tuloksista?1.2. Mikä on opettajan episteeminen tiedonhankintatyyli ja onko sillä nähtävissä yhteyttä luokan tyylijakaumaan?2. Onko mahdollista nähdä eroja tämänikäisten lasten episteemisissä tiedonhankintatyyleissä?3. Miten hyvin opettaja oppilaantuntemuksensa perusteella pystyy arvioimaan oppilaiden episteemiset tiedonhankintatyylit?Tutkimuksen kohteena on Hämeenlinnan normaalikoulun kuvaamataitopainotteinen viides luokka. Luokalla on 23 oppilasta, joista 21 on mukana tutkimuksessa. Oppilaat ja opettaja testattiin tiedonhankintatyylimittarilla ja neljää oppilasta sekä opettajaa haastateltiin. Observoimme luokkaa kuuden viikon ajan talvella 1996.Luokan oppilaiden ja opettajan episteemiset tiedonhankintatyylit testattiin kieliasultaan lasten tasoa vastaavaksi muokkaamamme Rancourtin kehittämän ja Jarkko Leinon suomentaman K.A.M.I.-mittarin avulla. Ennen testausta pyysimme opettajaa arvioimaan oppilaiden tiedonhankintatyylit. Mittaustulosten perusteella valitsimme neljä oppilasta haastateltaviksi. Kysyimme haastatellessa samoja asioita, joita käsiteltiin mittarissa. Analysoimme keräämäämme aineistoa vertaamalla testitulosta, observoitua tietoa, opettajan arvioita sekä haastatteluaineistoa keskenään. Pyrimme muodostamaan kokonaiskuvan luokan tiedonhankintatyyleistä sekä haastatellun neljän oppilaan tiedonhankintatyyyleistä.Tulokset osoittivat, että luokan tiedonhankintatyylit jakautuivat poikkeavasti aiempaan tutkimustietoon verrattuna. Metaforisia oppilaita oli yllättävän paljon ja heidän tyylidominanssinsa vaikuttivat selvimmin kehittyneiltä. Opettajan metaforisuuden voisi ajatella edesauttaneen oppilaiden tiedonhankintatyylin kehitystä metaforiseen suuntaan. Eniten luokassa oli kuitenkin rationaalisia oppilaita, mikä myös on yllättävä tulos. Rationaalisuus on suomalaisissa kouluissa yleensä väistyvä ominaisuus. Tutkimuksemme mukaan opettajan on melko vaikea arvioida oppilaiden tyylejä ilman perusteellista perehtymistä aiheeseen ja ilman mittavälinettä.Tulosten valossa vaikuttaa siltä, että opettajalla ja opettajan tiedonhankintatyylillä on merkitystä oppilaiden tyylien kehittymiselle. Tutkimuksen perusteella uskallamme rohkaista aiheesta kiinnostuneita opettajia hankkimaan tietoa tiedonhankintatyyleistä ja kartuttamaan oppilaantuntemustaan niiden suhteen. Tieto auttaa opettajaa suunnittelemaan opetustaan yksilöllisempään suuntaan.Asiasanat: tiedonhankinta - koululaiset, oppimistyylit, kuvaamataito - opetus - peruskoulun ala-aste