Koululaisen kieleen tietä etsimässä : havainnointi kielisillan rakentamiskeinona Kieliprojektissa
KORTESNIEMI, TERHI; VIINANEN, IRENE (1996)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KORTESNIEMI, TERHI
VIINANEN, IRENE
1996
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1996Tiivistelmä
Kieliprojekti aloitti toimintansa 1993. Ensimmäinen osaraportti "Apua, mistä löytyisi tie kieleen?" valmistui helmikuussa 1995. Kieliprojektin avulla etsitään toimintatutkimuksen keinoin uudenlaista lähestymistapaa kielen tarkasteluun. Alkuperäisenä ajatuksena meillä oli jatkaa projektin etenemisen seuraamista ja saavuttaa jo konkreettisia tuloksia. Tässä tutkimuksessa kuitenkin vasta alustetaan lapsen kielen ja tieteellisen kielen välisen kuilun poistamista. Metafora "kielisillan rakentaminen" ilmaisee tavoitteen tiiviisti: kuilun ylitse olisi tehtävä silta, jonka rakentamisessa opettajalla on avainasema. Kollegiaalisen yhteistyön ja kielitieteellisen asiantuntemuksen avulla yritetään saada muutoksia aikaan. Lapsen luonnollinen kiinnostus kieleen ja kaikkeen muuhun ei saisi sammua koulussa vaan äidinkielen opetuksen tulisi edetä lapsessa heräävien kysymysten mukaisesti.Kielisillan rakennustoimet aloitimme havainnoinnin avulla. Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen äidinkieleen erikoistuneet opiskelijat suorittivat osan päättöharjoittelustaan 25.9.-12.10.1995 Hämeenlinnan normaalikoulussa. He keräsivät tutkimusaineistomme observoimalla toistensa tunteja. Itse olimme toiminnassa mukana, kuvasimme tunteja ja haastattelimme erästä Kieliprojektissa innokkaasti mukana olevaa luokanlehtoria.Tutkimusmenetelmämme on aineistolähtöinen ja analyysi perustuu heuristiseen menetelmään.Pääongelmaksemme muotoutui:Pystyykö observoija havainnoimaan oppilaan kielellisiä "vihjeitä"?Sitä tarkentavat alaongelmat:1. Mihin observoijan havainnot suuntautuvat? Mitkä seikat siihen vaikuttavat?2. Miten observoija havainnoi oppilaita tunnin kuluessa?3. Miten observoija havainnoi tunnin sisältöä?Saaduista tuloksista ilmeni, että observoijalla on ollut tietoa kielestä, mutta hän ei ole sitä vielä sisäistänyt, joten kielellisten "vihjeiden" erottaminen tunnin asiasisällöstä on ollut vaikeaa. Observoijien havainnot olivat suuntautuneet eri asioihin. Tähän vaikutti mm. observoijan motivoituneisuus ja sijainti luokassa.Seurantalomakkeista jäi päällimmäiseksi huomio, että oppilaan ympärillä käytetään paljon vaikeita käsitteitä. Opettajat käyttävät abstrakteja käsitteitä, vaikka oppilas on vielä konkreettisen kehityksen vaiheessa, jolloin käsitteet ymmärretään niiden ilmiasun mukaisesti. Opettajat eivät tiedosta tai unohtavat huomioida oppilaiden kielellisen osaamisen tason. Vaikeiden käsitteiden ymmärtämisen tulisi rakentua oppilaiden aiempien tietojen varaan.Asiasanat: äidinkieli - opetus - peruskoulun ala-aste, kielellinen kehitys - lapset, lastenkieli - havainnointi