Suomalainen hyvinvointivaltio - kannattava ratkaisu?
TORNBERG, MILKA (2013)
2013
Kauppatieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-09-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24113
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24113
Tiivistelmä
Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille voidaan osoittaa suuria saavutuksia. Kattavan turvaverkon kautta ne ovat tarjonneet kansalaisilleen hyvinvointia ja ennennäkemätöntä kehitystä, mutta onnistuneet yhtä aikaa ylläpitämään myös taloudellista tehokkuutta. Laajaan julkiseen sektoriin ja valtion aktiiviseen roolin perustuva hyvinvointivaltio on kuitenkin viimeisten vuosikymmenten aikana alkanut kohdata voimistuvaa kritiikkiä. Erityisesti talouskasvun hiipuminen ja väestön ikääntyminen ovat tuoneet eteen kysymyksiä hyvinvointivaltion kestävyydestä. Päällimmäinen kysymys tuntuu olevan, onko meillä tulevaisuudessa varaa ylläpitää nykyistä järjestelmäämme?
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan pohjoismaalaiseen hyvinvointivaltioryhmään kuuluvan suomalaisen hyvinvointivaltion ideaa ja sen saavutuksia, mutta myös sen ongelmia ja heikkouksia. Tutkielmassa esitettyjen väitteiden läpikäymisen kautta pyritään löytämään vastaus tutkielman pääkysymykseen ’onko suomalainen hyvinvointivaltio puolustamisen arvoinen’?
Hyvinvointivaltiosta käytävä kiistely tiivistyy kahden ideologian väliseen valtataisteluun. Vastakkain ovat uusklassista taloustiedettä jatkava uusliberalistinen politiikka sekä uuskeynesiläinen hyvinvointipolitiikka, joiden näkemykset valtiosta eroavat toisistaan. Hyvinvointivaltion kehitykseen keskeisesti vaikuttanut keynesiläinen talousteoria korostaa julkisen vallan aktiivista roolia kansantaloudessa uusliberalistisen politiikan painottuessa markkinoiden tehokkuuden ja minimivaltion tukemiseen. Siinä missä hyvinvointivaltiota puolustavat uuskeynesiläiset katsovat hyvinvointivaltion lisäävän ihmisten vapautta uusliberalistit näkevät aktiivisen julkisen vallan sääntelyn rajoittavan ihmisen mahdollisuuksia omien intressiensä toteuttamiseen. Väittely hyvinvointivaltion ansioista kulminoituu pohjimmiltaan erilaisiin tulkintoihin vapaudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Tutkimuksen mukaan hyvinvointivaltiota tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä keskittyä ainoastaan taloudellisten seikkojen tarkasteluun. Erityisesti tuloeroihin perehtynyt tutkimussuuntaus on osoittanut, kuinka merkittävästi taloudellinen tasa-arvo vaikuttaa yhteiskuntien menestykseen. Hyvinvointivaltio on puolustamisen arvoinen, vaikka sen tavoitteita ja tehtäviä tulisikin terävöittää. Molemman näkökannat, niin hyvinvointivaltion purkaminen kuin hyvinvointivaltiota puolustava näkemys ovat kuitenkin arvovalintoja joiden takana on aina myös taistelua vallasta. Taloustieteilijät ovat osaltaan ohjaamassa näiden arvojen muodostumista.
Asiasanat: hyvinvointivaltio, julkinen sektori, vapaus, oikeudenmukaisuus, taloudellinen tehokkuus
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan pohjoismaalaiseen hyvinvointivaltioryhmään kuuluvan suomalaisen hyvinvointivaltion ideaa ja sen saavutuksia, mutta myös sen ongelmia ja heikkouksia. Tutkielmassa esitettyjen väitteiden läpikäymisen kautta pyritään löytämään vastaus tutkielman pääkysymykseen ’onko suomalainen hyvinvointivaltio puolustamisen arvoinen’?
Hyvinvointivaltiosta käytävä kiistely tiivistyy kahden ideologian väliseen valtataisteluun. Vastakkain ovat uusklassista taloustiedettä jatkava uusliberalistinen politiikka sekä uuskeynesiläinen hyvinvointipolitiikka, joiden näkemykset valtiosta eroavat toisistaan. Hyvinvointivaltion kehitykseen keskeisesti vaikuttanut keynesiläinen talousteoria korostaa julkisen vallan aktiivista roolia kansantaloudessa uusliberalistisen politiikan painottuessa markkinoiden tehokkuuden ja minimivaltion tukemiseen. Siinä missä hyvinvointivaltiota puolustavat uuskeynesiläiset katsovat hyvinvointivaltion lisäävän ihmisten vapautta uusliberalistit näkevät aktiivisen julkisen vallan sääntelyn rajoittavan ihmisen mahdollisuuksia omien intressiensä toteuttamiseen. Väittely hyvinvointivaltion ansioista kulminoituu pohjimmiltaan erilaisiin tulkintoihin vapaudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Tutkimuksen mukaan hyvinvointivaltiota tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä keskittyä ainoastaan taloudellisten seikkojen tarkasteluun. Erityisesti tuloeroihin perehtynyt tutkimussuuntaus on osoittanut, kuinka merkittävästi taloudellinen tasa-arvo vaikuttaa yhteiskuntien menestykseen. Hyvinvointivaltio on puolustamisen arvoinen, vaikka sen tavoitteita ja tehtäviä tulisikin terävöittää. Molemman näkökannat, niin hyvinvointivaltion purkaminen kuin hyvinvointivaltiota puolustava näkemys ovat kuitenkin arvovalintoja joiden takana on aina myös taistelua vallasta. Taloustieteilijät ovat osaltaan ohjaamassa näiden arvojen muodostumista.
Asiasanat: hyvinvointivaltio, julkinen sektori, vapaus, oikeudenmukaisuus, taloudellinen tehokkuus