Wikipedia kääntäjäopiskelijan tiedonhankintakanavana
LAHTINEN, SARI (2013)
LAHTINEN, SARI
2013
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-09-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24097
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24097
Tiivistelmä
Onnistunut käännös edellyttää aina kääntäjältä tarkkaa perehtymistä kulloiseenkin tekstiin ja sen aiheisiin. Tämän vuoksi kääntäjäntyöhön kuuluu olennaisena osana myös tiedonhankinta, joka yhtäältä helpottaa alkutekstin sisäistämistä, mutta toisaalta myös auttaa uuden, tulokielisen tekstin luomista. Tämä tutkimus perehtyy siihen, miten käännösopintojaan suorittavat kääntäjäopiskelijat hyödyntävät tässä tiedonhankinnassa yksittäistä kanavaa, Wikipediaa.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat niin käännöstieteen kuin myös tiedonhankintaa tutkivan informaatiotutkimuksen teoriat. Esimerkiksi Albrecht Neubertin ja Daniel Gilen teorioiden avulla havainnollistetaan sitä, mistä kääntäjän kompetenssit ja osaamisalueet muodostuvat ja mihin tiedonhankinta asettuu näissä kompetensseissa. Informaatiotutkimuksellista taustaa tutkimukselle luo muun muassa Gloria Leckien, Karen Pettigrew’n ja Christian Sylvainin ammatillisen tiedonhankinnan malli. Näiden lisäksi tutkielmassa perehdytään myös aiempaan kääntäjien tiedonhankintaa koskevaan tutkimukseen.
Näiden teorioiden ja aiempien tutkimusten pohjalta luotiin kysely, jonka avulla Tampereen yliopiston käännöstieteen pääaineopiskelijoilta tiedusteltiin heidän tiedonhankintatapojaan yksittäisen tiedonhankintakanavan, vapaan tiedon sanakirjan, Wikipedian, osalta. Kyselyn avoimiin ja suljettuihin kysymyksiin saatiin kaikkiaan 60 käännöstieteen opiskelijan vastaukset, joita käsiteltiin edellä mainittujen teorioiden ja aiemman tiedon valossa.
Tuloksista kävi ilmi, että valtaosa vastanneista todellakin käytti käännöstehtäviinsä Wikipediaa. Wikipedia oli varsin suosittu lähde erityisesti suuntaa-antavan taustatiedon sekä termi- ja sanahakujen yhteydessä. Tärkeimmiksi syiksi Wikipedian käytölle mainittiin sen käytön nopeus sekä tiedon helppo löydettävyys. Koska Wikipedian sisältämä tieto on vapaasti muokattavissa, opiskelijat totesivat usein suhtautuvansa palvelun sisältämään tietoon varovaisesti. Monet vastaajat totesivatkin usein tarkistavansa Wikipediasta löytämänsä tiedon muista lähteistä tai käyttävänsä sitä vain tiedonhankinnan alkupisteenä.
Avainsanat: Kääntäjän kompetenssit, ammatillinen tiedonhankinta, Wikipedia
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat niin käännöstieteen kuin myös tiedonhankintaa tutkivan informaatiotutkimuksen teoriat. Esimerkiksi Albrecht Neubertin ja Daniel Gilen teorioiden avulla havainnollistetaan sitä, mistä kääntäjän kompetenssit ja osaamisalueet muodostuvat ja mihin tiedonhankinta asettuu näissä kompetensseissa. Informaatiotutkimuksellista taustaa tutkimukselle luo muun muassa Gloria Leckien, Karen Pettigrew’n ja Christian Sylvainin ammatillisen tiedonhankinnan malli. Näiden lisäksi tutkielmassa perehdytään myös aiempaan kääntäjien tiedonhankintaa koskevaan tutkimukseen.
Näiden teorioiden ja aiempien tutkimusten pohjalta luotiin kysely, jonka avulla Tampereen yliopiston käännöstieteen pääaineopiskelijoilta tiedusteltiin heidän tiedonhankintatapojaan yksittäisen tiedonhankintakanavan, vapaan tiedon sanakirjan, Wikipedian, osalta. Kyselyn avoimiin ja suljettuihin kysymyksiin saatiin kaikkiaan 60 käännöstieteen opiskelijan vastaukset, joita käsiteltiin edellä mainittujen teorioiden ja aiemman tiedon valossa.
Tuloksista kävi ilmi, että valtaosa vastanneista todellakin käytti käännöstehtäviinsä Wikipediaa. Wikipedia oli varsin suosittu lähde erityisesti suuntaa-antavan taustatiedon sekä termi- ja sanahakujen yhteydessä. Tärkeimmiksi syiksi Wikipedian käytölle mainittiin sen käytön nopeus sekä tiedon helppo löydettävyys. Koska Wikipedian sisältämä tieto on vapaasti muokattavissa, opiskelijat totesivat usein suhtautuvansa palvelun sisältämään tietoon varovaisesti. Monet vastaajat totesivatkin usein tarkistavansa Wikipediasta löytämänsä tiedon muista lähteistä tai käyttävänsä sitä vain tiedonhankinnan alkupisteenä.
Avainsanat: Kääntäjän kompetenssit, ammatillinen tiedonhankinta, Wikipedia