Svenska inför arbetslivet - Merkonom- och närvårdarstudenters uppfattningar om svenska och svenskundervisning
HALMI, OONA (2013)
2013
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-09-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24090
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24090
Tiivistelmä
Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on toisaalta antaa opiskelijalle työelämässä vaadittava ammattitaito ja toisaalta tukea yksilöllistä kasvua yhteiskunnan jäseneksi. Ammatilliseen perustutkintoon kuuluvat kielten kurssit pyrkivät rakentamaan pohjan opiskelijan työelämässä tarvittavalle kielitaidolle. Opetusta voi luonnehtia ammatillisesti suuntautuneeksi, koska sen tavoitteena on työelämän viestintätaito. Opetuksen tarkoituksena on integroida kielitaito opiskelijan yleiseen ammattitaitoon opetussuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Opetuksen teoreettinen kehys muodostuu erityisalojen kieltenopetuksesta, eurooppalaisen viitekehyksen kielitaito-käsityksestä sekä ammattikoulupedagogiikasta.
Tämän tutkielma selvittää merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoiden käsityksiä ruotsin kielen opetuksesta ja kielen yhteydestä ammattitaitoon. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena eräässä Länsi-Suomen ammatillisessa oppilaitoksessa suomenkielisellä paikkakunnalla. Otokseksi valikoitui opiskelijaryhmiä molemmista koulutusaloista joilla oli ruotsia lukujärjestyksessään tutkimuksen toteutuksen aikana. Lopullinen otos koostuu 95 opiskelijasta, joista noin puolet on liiketalouden ja puolet sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.
Opiskelijat ovat yleisesti tyytyväisiä saamaansa ruotsin opetukseen koulussaan. Opetusta ohjaa ammattisuuntautuneisuus. Molempien ammattiryhmien kielitaitotarpeet ovat hyvin samankaltaisia. Opiskelijat haluavat oppia tunneilla ruotsinkielistä asiakaspalvelua, koska kokevat tarvitsevansa taitoa ammatissaan. Opiskelijat myös painottavat suullisen kielitaidon tärkeyttä. Työpaikalla puhutaan, ei kirjoiteta ruotsia. Opiskelijat liittävät ruotsin kielen joko suoraan tai epäsuorasti osaksi ammattitaitoaan. He suhtautuvat positiivisesti ammatilliseen ruotsiin ja haluavat koulutukselta hyvän kielitaidon, vaikka eivät sitä ruotsin kohdalla koe välttämättä tarvitsevansa. He rajaavat ruotsin kielen tarpeen kaksikielisille alueille.
Asiasanat:ammatillinen koulutus, kieltenopetus, ammattitaito, kyselytutkimus
Tämän tutkielma selvittää merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoiden käsityksiä ruotsin kielen opetuksesta ja kielen yhteydestä ammattitaitoon. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena eräässä Länsi-Suomen ammatillisessa oppilaitoksessa suomenkielisellä paikkakunnalla. Otokseksi valikoitui opiskelijaryhmiä molemmista koulutusaloista joilla oli ruotsia lukujärjestyksessään tutkimuksen toteutuksen aikana. Lopullinen otos koostuu 95 opiskelijasta, joista noin puolet on liiketalouden ja puolet sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.
Opiskelijat ovat yleisesti tyytyväisiä saamaansa ruotsin opetukseen koulussaan. Opetusta ohjaa ammattisuuntautuneisuus. Molempien ammattiryhmien kielitaitotarpeet ovat hyvin samankaltaisia. Opiskelijat haluavat oppia tunneilla ruotsinkielistä asiakaspalvelua, koska kokevat tarvitsevansa taitoa ammatissaan. Opiskelijat myös painottavat suullisen kielitaidon tärkeyttä. Työpaikalla puhutaan, ei kirjoiteta ruotsia. Opiskelijat liittävät ruotsin kielen joko suoraan tai epäsuorasti osaksi ammattitaitoaan. He suhtautuvat positiivisesti ammatilliseen ruotsiin ja haluavat koulutukselta hyvän kielitaidon, vaikka eivät sitä ruotsin kohdalla koe välttämättä tarvitsevansa. He rajaavat ruotsin kielen tarpeen kaksikielisille alueille.
Asiasanat:ammatillinen koulutus, kieltenopetus, ammattitaito, kyselytutkimus