Vanhemman vieressä nukkumisen ja imetyksen yhteys vauvan stressireaktiivisuuteen viiden ja kahdeksan kuukauden iässä

Abstract

Lapsuudenaikaisten ympäristöolosuhteiden ja vanhemmilta saadun hoivan on havaittu vaikuttavan lapsen stressireaktiivisuuden kehittymiseen. Stressaavan tilanteen seurauksena yksilön HPA-akseli aktivoituu, ja kortisolia erittyy. Turvallisen aikuisen läsnäolon on havaittu vähentävän lapsen kokemaa stressiä stressaavan tilanteen yhteydessä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että vanhemman fyysinen läheisyys auttaa vauvan kehon toimintojen, kuten lämmönsäätelyn, hengityksen ja sydämen sykkeen säätelyssä.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, vaikuttavatko vauvan yöllä saama fyysinen läheisyys eli vanhemman vieressä nukkuminen ja imetys lapsen stressireaktiivisuuteen viiden ja kahdeksan kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistujat oli rekrytoitu Lapsen uni- ja terveystutkimukseen osallistuneiden joukosta. Lapset kävivät Tampereen yliopiston Human Information Processing –laboratoriossa viiden ja kahdeksan kuukauden ikäisinä. Vauvoilta otettiin sylkinäyte ennen ja 20 minuuttia lievästi stressaavan tapahtuman jälkeen kortisolin määritystä varten. Stressaavana tilanteena oli vieraan miehen lähestyminen vanhempien ollessa pois lapsen näköpiiristä Goldsmithin ja Rothbartin Lab-TAB –testipatterin Stranger Approach –menetelmän mukaisesti. Stressireaktiivisuus määriteltiin kortisolin nousun perusteella. Lisäksi vanhemmat täyttivät kyselylomakkeita lapsen ollessa kolmen, viiden ja kahdeksan kuukauden ikäinen. Lomaketietojen perusteella lapset jaettiin vanhemman kanssa nukkuviin ja yksin nukkuviin vauvoihin. Vanhemman kanssa nukkuviksi laskettiin ne, jotka nukkuivat vähintään kolmena yönä viikosta osan yöstä vanhempien sängyssä. Lapsen saaman maidon mukaan lapset luokiteltiin imetettyihin, sekä äidinmaitoa että korviketta saaneisiin ja korvikkeella ruokittuihin. Tutkimusoletuksena oli, että vanhemman kanssa nukkuminen ja imetys laskevat kortisolin lähtötasoa ja reaktiivisuutta. Oletuksena oli myös se, että kahdeksan kuukauden iässä vieraan miehen lähestyminen aiheuttaa suuremman kortisolin nousun kuin viiden kuukauden iässä, koska vauvojen sosioemotionaaliseen kehitykseen usein kuuluu vierastamisen kehittyminen puolen vuoden iän jälkeen.

Tulosten mukaan vanhemman vieressä nukkuminen vaikuttaa vähentävän stressireaktiivisuutta, sillä 5 kk iässä vanhempien kanssa nukkuvilla kortisolireaktiivisuus oli vähäisempää kuin yksin nukkuvilla. Kolmen kuukauden iässä imetetyistä lapsista vanhempien kanssa nukkuneilla oli vähäisempi kortisolireaktiivisuus 8 kk iässä kuin yksin nukkuneilla. Tutkimus antoi viitettä siihen suuntaan, että imetys voi nostaa lapsen kortisolitasoja, sillä 8 kk iässä imetetyillä kortisolin lähtötasot olivat korkeimmat. Iän mukana tapahtuvaa muutosta stressireaktiivisuudessa ei havaittu. Tutkimus viittaa siihen, että nukkumispaikan ja imetyksen kaltaisilla hoitokäytännöillä voi olla vaikutusta vauvan HPA-akselin toimintaan.

Asiasanat:stressireaktiivisuus, kortisoli, vauvaikä, vanhemman vieressä nukkuminen, imetys