Asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastus: epäluotettava varjotilintarkastus vai hyödyllistä lisätietoa tuottava instituutio?
OKSANEN, JANNE (2013)
2013
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-07-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24065
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24065
Tiivistelmä
Suomessa on tällä hetkellä noin 80 000 asunto-osakeyhtiötä ja asunto-osakkeet muodostavat merkittävän osan yksityishenkilöiden varallisuudesta. Asuntosijoituksen varallisuusarvo on usein huomattava. Asunto-osakeyhtiön, eli taloyhtiön, hallinto on yleensä maallikoiden käsissä, jolloin isännöitsijän osaaminen on ratkaisevassa asemassa talous- ja hallintoasioiden lainmukaisessa hoitamisessa, mutta myös isännöitsijä voi joissakin tapauksissa olla maallikko. Talouden ja hallinnon tarkastuksen merkitys asunto-osakkeiden omistajien etujen valvonnassa on ymmärrettävästi suuri jo pelkkien varallisuusarvojen vuoksi ja se korostuu entisestään ainakin suurimman osan vastuuhenkilöistä ollessa maallikoita.
Asunto-osakeyhtiöiden talouden ja hallinnon tarkastuksesta ovat aiemmin vastanneet auktorisoidut tilintarkastajat ja maallikkotilintarkastajat. Vuonna 2007 voimaan tulleen uuden tilintarkastuslain myötä maallikkotilintarkastus määrättiin päättymään siirtymä-ajan kuluttua, mihin pääasiallisena syynä voidaan pitää maallikkotilintarkastuksessa yleisesti esiintyneitä laatuongelmia. Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki lakkautti maallikkotilintarkastuksen kesken siirtymäajan korvaten sen kuitenkin uudella taloyhtiöiden maallikkotarkastusinstituutiolla, toiminnantarkastuksella, joka on myöhemmin otettu käyttöön myös yhdistyksissä.
Suomalainen asunto-osakeyhtiö sekä sen tilintarkastus ovat taloustieteellisinä tutkimuskohteena olleet varsin harvinaisia ja etenkin toiminnantarkastus on uutena ilmiönä saanut osakseen vain hyvin vähän huomiota. Täten tätä tutkimusta voidaan pitää ainakin osittain uutta luotaavana. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa muodostetaan käsitys uudesta talouden ja hallinnon tarkastusinstituutiosta asunto-osakeyhtiölain, sen esitöiden ja kommentaarien avulla sekä verraten sitä vakiintuneeseen ja hyväksi havaittuun tarkastusinstituutioon, tilintarkastukseen. Tämän lisäksi toiminnantarkastus kuvataan soveltuvien tilintarkastuksen teorioiden avulla tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen täydentämiseksi.
Tutkimuksen toinen ja empiirinen osa koostuu haastattelututkimuksesta, jossa haastatellaan taloyhtiöiden talouden ja hallinnon tarkastuksen tärkeimpien sidosryhmien edustajia. Tämän haastattelututkimuksen avulla määritetään uuden tarkastusinstituution, toiminnantarkastuksen, merkitys asunto-osakeyhtiöiden talouden ja hallinnon tarkastukselle ja selvitetään, onko toiminnantarkastus hyödyllistä lisätietoa tuottava uusi instituutio, vaiko vain epäluotettava varjotilintarkastus.
Asiasanat:toiminnantarkastus, tilintarkastus, asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiöiden talouden ja hallinnon tarkastuksesta ovat aiemmin vastanneet auktorisoidut tilintarkastajat ja maallikkotilintarkastajat. Vuonna 2007 voimaan tulleen uuden tilintarkastuslain myötä maallikkotilintarkastus määrättiin päättymään siirtymä-ajan kuluttua, mihin pääasiallisena syynä voidaan pitää maallikkotilintarkastuksessa yleisesti esiintyneitä laatuongelmia. Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki lakkautti maallikkotilintarkastuksen kesken siirtymäajan korvaten sen kuitenkin uudella taloyhtiöiden maallikkotarkastusinstituutiolla, toiminnantarkastuksella, joka on myöhemmin otettu käyttöön myös yhdistyksissä.
Suomalainen asunto-osakeyhtiö sekä sen tilintarkastus ovat taloustieteellisinä tutkimuskohteena olleet varsin harvinaisia ja etenkin toiminnantarkastus on uutena ilmiönä saanut osakseen vain hyvin vähän huomiota. Täten tätä tutkimusta voidaan pitää ainakin osittain uutta luotaavana. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa muodostetaan käsitys uudesta talouden ja hallinnon tarkastusinstituutiosta asunto-osakeyhtiölain, sen esitöiden ja kommentaarien avulla sekä verraten sitä vakiintuneeseen ja hyväksi havaittuun tarkastusinstituutioon, tilintarkastukseen. Tämän lisäksi toiminnantarkastus kuvataan soveltuvien tilintarkastuksen teorioiden avulla tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen täydentämiseksi.
Tutkimuksen toinen ja empiirinen osa koostuu haastattelututkimuksesta, jossa haastatellaan taloyhtiöiden talouden ja hallinnon tarkastuksen tärkeimpien sidosryhmien edustajia. Tämän haastattelututkimuksen avulla määritetään uuden tarkastusinstituution, toiminnantarkastuksen, merkitys asunto-osakeyhtiöiden talouden ja hallinnon tarkastukselle ja selvitetään, onko toiminnantarkastus hyödyllistä lisätietoa tuottava uusi instituutio, vaiko vain epäluotettava varjotilintarkastus.
Asiasanat:toiminnantarkastus, tilintarkastus, asunto-osakeyhtiö