Tasapuolisesti vihamieliset - toimittajien roolin kielellinen rakentuminen televisiohaastattelussa
VISAPÄÄ, VEERA (2013)
2013
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24063
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24063
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitin, miten toimittaja sanastojen ja kuvailujen valinnalla ja toiminnan kielellisellä muotoilulla rakensi tai murensi omaa ammatillista neutraaliuttaan haastatteluvuorovaikutuksessa. Tutkimustehtävään sisältyi myös sen pohtiminen, millaiseksi haasttatelutilanne muodostui toimittajien ohjauksessa.
Tutkimustani taustoitin esittelemällä televisiossa käydystä journalistisesta keskustelusta tehtyä tutkimusta. Journalistista haastattelua on tutkittu myös keskustelunanalyysin alakategoriassa, institutionaalisessa keskusteluntutkimuksessa, josta löytyi konkreettisia työkaluja lähestyä omaa aineistoani. Analyysissäni yhdistin keskustelunanalyysin perinnettä ja diskurssianalyysin perinnettä, jotta sain tuloksia sekä merkitysten muodostumisen että rakenteen osalta.
Valitsin aineistokseni Ajankohtaisen kakkosen maahamuuttoteemaillan. Se on kaksituntinen, suorana televisoitava keskusteluohjelma. Maahanmuuttoillassa kaksi toimittajaa ja 18 vierasta keskustelivat maahanmuutosta. Litteroin ohjelman keskustelunanalyyttisella painotuksella, tässä tapauksessa keskittyen päällekkäispuhuntoihin ja puheen haparointeihin. Aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että tällaiset tilanteet paikantamalla päästään jäljille siitä, milloin merkityksistä ja rooleista neuvotellaan. Lisäksi etsin litteraatiosta kohtia, joissa toimittajat käyttävät sävyltään kantaaottavia sanastoja.
Analyysin aikana huomasin, että toimittajat korostavat ja häivyttävät institutionaalisia roolejaan rakentaessaan ohjelman kaarta. Alussa toimittajat usuttavat vieraita konfrontaatioon ja rakentavat ristiriitaa. Ohjelman loppupuolella he asettuvat enemmän taka-alalle ja keskittyvät jakamaan vuoroja ja päätyvät myös hillitsemään aikaansaamiaan yhteenottoja vieraiden välillä.
Aineistostani nousi esiin suuri deklaratiivimuotoisten kysymysten määrä. Kysyminen ilman kysymystä on lähdekirjallisuudessani selkeästi tulkittu tilanteeksi, jossa toimittaja tekee itsestään haavoittuvaisen. Toimittajat eivät säännönmukaisesti käyttäneet neutraaliuden rakentamisen kielellisiä työkaluja edes tilanteissa, jotka olivat alttiita haastateltavan vastustukselle. Toimittajien käyttämät sanastot olivat usein vahvasti värittyneitä ja jopa provokatiivisia. Muutamassa tapauksessa toimittajien vuoroihin sisältyi ivaa tai vähättelyä. Silti haastateltavat eivät kyseenalaistaneet toimittajien neutraaliutta. Täytyykin muistaa, että keskustelua ei koskaan määrittele vain toisen osapuolista, vaan se muodostuu tilanteesta toiseen yhteisen neuvottelun tuloksena.
Asiasanat:ammatillinen neutraalius, televisiohaastattelu, vuorovaikutus, keskustelun-analyysi, diskurssianalyysi
Tutkimustani taustoitin esittelemällä televisiossa käydystä journalistisesta keskustelusta tehtyä tutkimusta. Journalistista haastattelua on tutkittu myös keskustelunanalyysin alakategoriassa, institutionaalisessa keskusteluntutkimuksessa, josta löytyi konkreettisia työkaluja lähestyä omaa aineistoani. Analyysissäni yhdistin keskustelunanalyysin perinnettä ja diskurssianalyysin perinnettä, jotta sain tuloksia sekä merkitysten muodostumisen että rakenteen osalta.
Valitsin aineistokseni Ajankohtaisen kakkosen maahamuuttoteemaillan. Se on kaksituntinen, suorana televisoitava keskusteluohjelma. Maahanmuuttoillassa kaksi toimittajaa ja 18 vierasta keskustelivat maahanmuutosta. Litteroin ohjelman keskustelunanalyyttisella painotuksella, tässä tapauksessa keskittyen päällekkäispuhuntoihin ja puheen haparointeihin. Aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että tällaiset tilanteet paikantamalla päästään jäljille siitä, milloin merkityksistä ja rooleista neuvotellaan. Lisäksi etsin litteraatiosta kohtia, joissa toimittajat käyttävät sävyltään kantaaottavia sanastoja.
Analyysin aikana huomasin, että toimittajat korostavat ja häivyttävät institutionaalisia roolejaan rakentaessaan ohjelman kaarta. Alussa toimittajat usuttavat vieraita konfrontaatioon ja rakentavat ristiriitaa. Ohjelman loppupuolella he asettuvat enemmän taka-alalle ja keskittyvät jakamaan vuoroja ja päätyvät myös hillitsemään aikaansaamiaan yhteenottoja vieraiden välillä.
Aineistostani nousi esiin suuri deklaratiivimuotoisten kysymysten määrä. Kysyminen ilman kysymystä on lähdekirjallisuudessani selkeästi tulkittu tilanteeksi, jossa toimittaja tekee itsestään haavoittuvaisen. Toimittajat eivät säännönmukaisesti käyttäneet neutraaliuden rakentamisen kielellisiä työkaluja edes tilanteissa, jotka olivat alttiita haastateltavan vastustukselle. Toimittajien käyttämät sanastot olivat usein vahvasti värittyneitä ja jopa provokatiivisia. Muutamassa tapauksessa toimittajien vuoroihin sisältyi ivaa tai vähättelyä. Silti haastateltavat eivät kyseenalaistaneet toimittajien neutraaliutta. Täytyykin muistaa, että keskustelua ei koskaan määrittele vain toisen osapuolista, vaan se muodostuu tilanteesta toiseen yhteisen neuvottelun tuloksena.
Asiasanat:ammatillinen neutraalius, televisiohaastattelu, vuorovaikutus, keskustelun-analyysi, diskurssianalyysi