Mitä kuolleet meistä kertovat - Yhteiskunnan ja journalismin muutosten heijastukset Helsingin Sanomien muistokirjoituksissa vuosina 1992-2012
HALLAMAA, TEEMU (2013)
HALLAMAA, TEEMU
2013
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24055
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24055
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sanomien julkaisemia muistokirjoituksia eli nekrologeja ja niiden muutoksia aikavälillä 1992-2012. Tutkielmassa käydään läpi kaikki Helsingin Sanomien tammi-kesäkuussa 1992 ja tammi-kesäkuussa 2012 julkaisemat muistokirjoitukset. Vuoden 2012 aineistossa ovat lehdessä julkaistujen kirjoitusten lisäksi mukana myös Helsingin Sanomien internetsivujen Muistot-palvelussa julkaistut muistokirjoitukset.
Sisällön erittelyn avulla muistokirjoituksista selvitetään, miten yhteiskunnan ja journalismin muutokset 1990-luvun alusta 2010-luvun alkuun näkyvät muistokirjoituksissa. Muistokirjoitusten henkilöt jaotellaan sukupuolen, iän, kansalaisuuden ja ammatin perusteella, jolloin saadaan kuva siitä, kenestä muistokirjoituksia kirjoitetaan. Näitä tuloksia peilataan yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Journalismin kannalta muistokirjoituksia tarkastellaan erityisesti kirjoittajien ja intenetin tarjoaman julkaisupohjan näkökulmasta.
Tutkielmassa käydään läpi myös muistokirjoitusten globaalia historiaa ja kehitystä. Samalla esitellään, minkälaisia nekrologeja julkaistaan eri maissa. Tutkielmaa varten on haastateltu muistokirjoituksista vastaavanIhmiset-osaston esimiestä Kimmo Oksasta muistokirjoitusten asemasta ja julkaisemisesta Helsingin Sanomissa.
Lähes viidestäsadasta läpikäydystä muistokirjoituksesta joka neljäs käsittelee kulttuurialan toimijoita. Tämä ei ole muuttunut 20 vuodessa. Selkein muutos on naisten määrän lisääntyminen muistokirjoituksissa. Vuonna 1992 vajaat 13 prosenttia muistokirjoituksista käsitteli naista, kun vuonna 2012 vastaava luku on vajaat 23 prosenttia. Naisten nousu työelämässä näkyy siis myös muistokirjoituksissa. Pidentynyt elinaika ei näy muistokirjoituksissa, vaan henkilöiden keskimääräinen ikä on pysytellyt reilussa 70 vuodessa. Tämä kertoo siitä, että enää ei tarvitse tehdä pitkää uraa saadakseen muistokirjoituksen lehteen. Toinen osoitus tästä on työurien monipuolistuminen 20 vuodessa.
Asiasanat:Muistokirjoitus, nekrologi, Helsingin Sanomat, yhteiskunnan muutos, journalismin muutos
Sisällön erittelyn avulla muistokirjoituksista selvitetään, miten yhteiskunnan ja journalismin muutokset 1990-luvun alusta 2010-luvun alkuun näkyvät muistokirjoituksissa. Muistokirjoitusten henkilöt jaotellaan sukupuolen, iän, kansalaisuuden ja ammatin perusteella, jolloin saadaan kuva siitä, kenestä muistokirjoituksia kirjoitetaan. Näitä tuloksia peilataan yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Journalismin kannalta muistokirjoituksia tarkastellaan erityisesti kirjoittajien ja intenetin tarjoaman julkaisupohjan näkökulmasta.
Tutkielmassa käydään läpi myös muistokirjoitusten globaalia historiaa ja kehitystä. Samalla esitellään, minkälaisia nekrologeja julkaistaan eri maissa. Tutkielmaa varten on haastateltu muistokirjoituksista vastaavanIhmiset-osaston esimiestä Kimmo Oksasta muistokirjoitusten asemasta ja julkaisemisesta Helsingin Sanomissa.
Lähes viidestäsadasta läpikäydystä muistokirjoituksesta joka neljäs käsittelee kulttuurialan toimijoita. Tämä ei ole muuttunut 20 vuodessa. Selkein muutos on naisten määrän lisääntyminen muistokirjoituksissa. Vuonna 1992 vajaat 13 prosenttia muistokirjoituksista käsitteli naista, kun vuonna 2012 vastaava luku on vajaat 23 prosenttia. Naisten nousu työelämässä näkyy siis myös muistokirjoituksissa. Pidentynyt elinaika ei näy muistokirjoituksissa, vaan henkilöiden keskimääräinen ikä on pysytellyt reilussa 70 vuodessa. Tämä kertoo siitä, että enää ei tarvitse tehdä pitkää uraa saadakseen muistokirjoituksen lehteen. Toinen osoitus tästä on työurien monipuolistuminen 20 vuodessa.
Asiasanat:Muistokirjoitus, nekrologi, Helsingin Sanomat, yhteiskunnan muutos, journalismin muutos