Turpaterapiaa ja karvaista kaveruutta : ihmisen ja eläimen välinen suhde sekä eläinten koetut vaikutukset hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen
HONKANEN, TANJA (2013)
HONKANEN, TANJA
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-08-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24033
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24033
Tiivistelmä
Vaikka ihmisen ja eläimen välinen suhde on ilmiönä tuhansia vuosia vanha, on sen yhteyksiä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin tutkittu aktiivisesti vasta reilut 30 vuotta. Kertynyt tutkimus on keskittynyt koiriin ja erityisryhmiin. Ihmisen ja eläimen välisen suhteen arjessa koettuja yhteyksiä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu vähemmän ja suomalaista tutkimusta aiheesta on kaikkiaan niukasti. Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena oli nostaa esiin ne teoreettiset lähestymistavat, joilla ihmisen ja eläimen välistä suhdetta on analysoitu ja luoda kattavan kirjallisuuskatsauksen kautta kuva siitä, miten ihmisen ja eläimen välinen suhde ja sen yhteydet ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin tällä hetkellä käsitetään. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoutta ihmisen ja eläimen välisen suhteen luonteesta, sen koetuista vaikutuksista hyvinvointiin ja koetusta yhteydestä elämäntyytyväisyyteen. Tutkimuksessa ihmisen suhde hevoseen nostettiin tarkasteluihin mukaan tutkimusperinnettä hallitsevien perinteisten lemmikkisuhteiden rinnalle.
Tutkimukseen osallistui 708 tärkeän eläinsuhteen omaavaa tai omannutta ihmistä, joista suurin osa oli Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsenlehti Hippoksen lukijoita. Aineisto kerättiin osin avoimista, osin valmiit vastausvaihtoehdot omaavista kysymyksistä koostuvalla kyselylomakkeella. Avoimet vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja numeeriset vastaukset tilastollisten menetelmien, lähinnä keskilukujen ja regressio-, varianssi- ja faktorianalyysin, avulla.
Tulosten mukaan ihmiset voivat muodostaa läheisiä suhteita eläimiin ja kokea syvää kiintymystä eläimiä kohtaan. Ihmisten kokema kiintymys koiriin, kissoihin ja hevosiin oli voimakkuudeltaan samanveroista. Eläimet koettiin ensisijaisesti psyykkisen hyvinvoinnin tukijoiksi ja toissijaisesti sosiaalisen tuen antajiksi, mutta arjen rasitteiksi harvemmin. Eläinsuhteen omaavat tai omanneet ihmiset olivat tavanomaista tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat eläinsuhteen merkityksen elämäntyytyväisyyteensä suureksi, sitä suuremmaksi mitä kiintyneempiä eläimeen olivat. Ihmisen ja eläimen välisen suhteen koettiin tarjoavan ihmissuhteita enemmän erityisesti perushyveitä ja rakkautta, kun taas ihmissuhteiden edut ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen nähden olivat lähinnä kieleen, ihmisyhteisön rakenteisiin ja konkreettiseen apuun pohjautuvia.
Tutkimus osoitti ihmisen ja eläimen välisen suhteen tärkeyden tutkimukseen osallistuneiden ihmisten elämässä ja sen suuren potentiaalin ihmisen arkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimus antoi tärkeän panoksen ihmisen ja eläimen välisen suhteen monimuotoisuuden ymmärtämiseen osoittaessaan, että ihmisen suhde hevoseen on emotionaalisesti samanarvoinen suhteessa perinteisiin lemmikkieläinsuhteisiin. Ihmisen ja eläimen välinen suhde muodostaa merkittävän koettuun elämäntyytyväisyyteen yhteydessä olevan tekijän, joka voi parhaimmillaan olla yhteydessä viitearvoja korkeampaan elämäntyytyväisyyteen ja on syytä ottaa huomioon elämäntyytyväisyyteen yhteydessä olevien tekijöiden pohdinnoissa ja elämäntyytyväisyyttä kartoittavissa tutkimuksissa.
Avainsanat: ihmisen ja eläimen välinen suhde, lajienvälinen kiintymys, subjektiivinen hyvinvointi, tyytyväisyys elämään
Tutkimukseen osallistui 708 tärkeän eläinsuhteen omaavaa tai omannutta ihmistä, joista suurin osa oli Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsenlehti Hippoksen lukijoita. Aineisto kerättiin osin avoimista, osin valmiit vastausvaihtoehdot omaavista kysymyksistä koostuvalla kyselylomakkeella. Avoimet vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja numeeriset vastaukset tilastollisten menetelmien, lähinnä keskilukujen ja regressio-, varianssi- ja faktorianalyysin, avulla.
Tulosten mukaan ihmiset voivat muodostaa läheisiä suhteita eläimiin ja kokea syvää kiintymystä eläimiä kohtaan. Ihmisten kokema kiintymys koiriin, kissoihin ja hevosiin oli voimakkuudeltaan samanveroista. Eläimet koettiin ensisijaisesti psyykkisen hyvinvoinnin tukijoiksi ja toissijaisesti sosiaalisen tuen antajiksi, mutta arjen rasitteiksi harvemmin. Eläinsuhteen omaavat tai omanneet ihmiset olivat tavanomaista tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat eläinsuhteen merkityksen elämäntyytyväisyyteensä suureksi, sitä suuremmaksi mitä kiintyneempiä eläimeen olivat. Ihmisen ja eläimen välisen suhteen koettiin tarjoavan ihmissuhteita enemmän erityisesti perushyveitä ja rakkautta, kun taas ihmissuhteiden edut ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen nähden olivat lähinnä kieleen, ihmisyhteisön rakenteisiin ja konkreettiseen apuun pohjautuvia.
Tutkimus osoitti ihmisen ja eläimen välisen suhteen tärkeyden tutkimukseen osallistuneiden ihmisten elämässä ja sen suuren potentiaalin ihmisen arkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimus antoi tärkeän panoksen ihmisen ja eläimen välisen suhteen monimuotoisuuden ymmärtämiseen osoittaessaan, että ihmisen suhde hevoseen on emotionaalisesti samanarvoinen suhteessa perinteisiin lemmikkieläinsuhteisiin. Ihmisen ja eläimen välinen suhde muodostaa merkittävän koettuun elämäntyytyväisyyteen yhteydessä olevan tekijän, joka voi parhaimmillaan olla yhteydessä viitearvoja korkeampaan elämäntyytyväisyyteen ja on syytä ottaa huomioon elämäntyytyväisyyteen yhteydessä olevien tekijöiden pohdinnoissa ja elämäntyytyväisyyttä kartoittavissa tutkimuksissa.
Avainsanat: ihmisen ja eläimen välinen suhde, lajienvälinen kiintymys, subjektiivinen hyvinvointi, tyytyväisyys elämään