Kouluvalintakulttuuri opettajien silmin

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien tekemiä kouluvalintoja eli kouluvalintakulttuuria opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten opettajat kokevat kouluvalintakulttuurin ja sen mahdolliset vaikutukset kouluun. Pyrimme myös selvittämään, miten opettajien kokemukset kouluvalintakulttuurista heijastavat heidän oman koulun asemaa tässä valintojen verkostossa. Lisäksi tutkimme, näkevätkö opettajat kouluvalintailmiöllä olevan joitakin mahdollisuuksia tai uhkia.

Käytämme tutkimuksessa menetelmätirangulaatiota ja olemme siten hyödyntäneet tutkimuksessa sekä laadullista että määrällistä analyysiä. Lähestyneet aineistoa diskurssianalyyttisellä metodilla, jossa huomio keskittyy opettajien muodostamaan puheavaruuteen kouluvalintakulttuurista. Aineisto on kerätty Helsingin kaupungin alueelta kyselylomakkeella ja teemahaastatteluilla.

Aineistosta paikantui neljä diskurssia, jotka osoittavat pitkälti opettajien käymää keskustelua vanhempien tekemistä kouluvalinnoista ja kuvaavat siten opettajien kokemuksia kouluvalintakulttuurista. Nämä diskurssit muodostavat toisiaan seuraavan kehämäisen jatkumon, jossa imagon diskurssi seuraa segregaation diskurssia ja segregaation diskurssi vaikuttamisen diskurssia, joka puolestaan palautuu imagon diskurssiin. Neljäs, kaupunkirakenteen diskurssi määrittää edellä kuvattua diskurssien kehää ja on siten tämän puheavaruuden ydin.

Opettajat uskovat koulun maineen vaikuttavan suuresti vanhempien tekemiin kouluvalintoihin. Koulun status leimaa koulua ja aiheuttaa siten koulujen välille eriarvoistumista. Opettajat kokevat vaikutusmahdollisuutensa vanhempien tekemiin kouluvalintoihin melko niukkoina, mutta voivat auttaa valintaprosessissa tekemällä yhteistyötä kodin kanssa ja keskustelemalla, mikä olisi lapselle paras vaihtoehto. Toiminnallaan opettajat ja koulu voivat yrittää vaikuttaa koulun maineeseen. Sen sijaan kaupunkirakenne on suhteellisen pysyvä ominaisuus, joka määrittää niin koulun mainetta kuin segregoitumista sekä opettajien vaikutusmahdollisuuksia.

Suurin osa tutkimukseemme osallistuneista opettajista uskoo kouluvalintakulttuurista koituvan niin mahdollisuuksia kuin uhkia koulun toiminnan kannalta. Opettajien suhtautumiseen kouluvalintoja kohtaan vaikuttaa nähdäksemme jonkin verran oman koulun asema. Mikäli koulu, jossa opettaja työskentelee, on suosittujen koulujen joukossa suhteessa kouluvalintoihin, näkee opettaja vanhempien tekemät kouluvalinnat positiivisemmassa valossa. Koulun kärsiessä oppilaskadosta, myös opettajan puhe kouluvalinnoista on sävyltään kielteisempää painottaen enemmän kouluvalintakulttuurista seuraavia uhkakuvia.

Avainsanat: kouluvalintakulttuuri, segregaatio, diskurssi, opettajan ammattipositio

Abstract:

This research explores parental school choices, also known as school-choice-culture, from teachers’ perspective. The aim of the research is to find out how the teachers experience the school-choice-culture and its possible effects on school. We also strive to find out how the experiences of the teachers reflect the status of their own school in this network of choices. In addition, we studied if the teachers find any possibilities or threats in this school-choice-phenomenon.

This research is qualitative and we have approached the material by discourse-analytical method, which focuses on the discursive space of the school-choice-culture created by teachers. The material was collected in Helsinki by questionnaire and theme-interviews.

In the material there were detected four discourses, which mainly determine teachers’ discussions of parental school-choices and which therefore describe teachers’ experiences of school-choice-culture. These discourses form a circular continuum, one discourse following the other, where the discourse of effect is followed by the discourse of segregation, which in turn is followed by the discourse of image, which returns to the discourse of effect. The fourth, the discourse of the town structure, determines the circle of the discourses described above and is therefore the core of this debate.

Teachers think the reputation of the school has a huge effect on parental school-choices. The status of the school labels it and causes therefore inequality. Teachers find their possibilities to affect parental school-choices quite scarce, but they can help in the process by co-operating the home and discussing, which would be the best option for the child. Teachers and the school may try to affect the reputation of the school. Instead, the town structure is relatively stable feature, which determines not only the reputation of the school, but also the segregation and the teachers’ possibilities to affect.

The majority of the teachers participating in this research think the school-choice-culture will cause both possibilities and threats to the function of the school. It seems that teachers’ attitudes to school-choices are somewhat influenced by the status of their own school. If the school where the teacher works is one of the popular schools, the teacher finds the school-choices in more positive light. Whereas, if the school is suffering from a loss of pupils, the teacher’s talk about school-choices was more negative and emphasized the threats caused by school-choice-culture.

Keywords: school-choice-culture, segregation, discourse, teachers profession position