Globaalikasvatus Suomen ja Meksikon lukioissa - opettajien näkökulmia
KORTELAINEN, KIMMO (2013)
KORTELAINEN, KIMMO
2013
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-07-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24024
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24024
Tiivistelmä
Pro gradu- tutkielmani aihe on Globaalikasvatus Suomen ja Meksikon lukioissa – opettajien näkökulmia. Tarkastelen globaalikasvatuksen ja sen muodostumisen eroja ja yhtäläisyyksiä lukio-opettajien näkökulmasta kahdessa eri kulttuurissa ja koulutusjärjestelmässä. Globaalikasvatus on globalisoituneissa yhteiskunnissa muodostettu käsite, joten tutkimuksessa käsittelen myös globalisoitunutta jälkimodernia yhteiskuntaa globaalikasvatuksen kontekstina. Tutkimukseni on vertailevaa kasvatustiedettä kahden eri kulttuurin ja yhteiskunnan kontekstissa, joten se asettaa tutkimukselle omat teoriapohjansa, haasteensa ja rajoituksensa. Tutkimusmenetelmäni on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelin Meksikossa 17 sekä Suomessa 11 lukio-opettajaa. Analyysimetodina käytin aineistopohjaista analyysiä ja taustateoriani toimi globaalin kontekstin sekä vertailevan tutkimuksen hahmottamisen välineenä koko tutkimusprosessin ajan.
Tutkimustuloksieni mukaan opettajat molemmissa maissa suhtautuvat globaalikasvatukseen positiivisesti ja näkivät sen sopivan pääsääntöisesti jo olemassa oleviin - Suomessa erityisesti valinnaisiin - oppiainekokonaisuuksiin. Globaalikasvatuksen opetuksen osalta opettajat korostivat poikkitieteellisyyttä, projektimuotoisuutta, kokemuksellisuutta ja toiminnallisuutta. Haasteiksi opettajat näkivät esimerkiksi käsitteen laajuuden ja pinnallisuuden sekä yleisen kokonaisnäkemyksen puutteen.
Tutkimuksen mukaan maiden koulutusjärjestelmiä konkreettisesti ohjaavat tekijät ovat vahvimpia reunaehtoja myös globaalikasvatukselle. Ohjaavina tekijöinä opettajat mainitsivat muun muassa Suomessa ylioppilaskirjoitukset, kurssimuotoisen lukion, opetussuunnitelmien täyden luonteen sekä kaikista edellisistä johtuva kiireen tunnun ja pirstaloituneisuuden sekä Meksikossa opettajan ammatin arvostukseen liittyvät haasteet, maaseudulla sijaitsevien alueiden eristyneisyyden, koulutuksen keskitetyn luonteen sekä koulutuksen suunnittelijoiden ja kentän yhteistyöhön liittyvät haasteet sekä resurssien puutteen tietyissä osissa Meksikoa. Globaalikasvatuksen osalta samankaltaisuuksiksi opettajat mainitsivat pääsääntöisesti positiivisen suhtautumisen järjestöihin ja koulutuksiin sekä tarpeen kouluttaa opettajista mentoreita kriittiseen tiedonhakuun.
Globaalikasvatuksen ideologinen osuus perustui konkreettisia reunaehtoja vahvemmin tutkijan subjektiiviseen analyysiin, joka on tehty suomalaisen koulutusjärjestelmän kontekstista käsin. Ideologisista vaikuttajista uskonto esiintyi opettajien puheessa Suomessa ennemmin ainedidaktisen problematiikan yhteydessä, kun taas Meksikossa opettajat mainitsivat sen roolin vahvemmin yhteiskuntaa määrittävänä tekijänä. Molempien maiden opettajat näkivät globaalikasvatuksen pääsääntöisesti länsimaavetoiseksi käsitteeksi ja ideaksi, jonka toteuttamiseen on mahdollisuuksia vain tietyillä yhteiskunnilla ja johon vaikuttavat globaalikasvatuksen sisäiset paradoksit. Opettajien mukaan myös kulttuureiden ja yhteiskuntien heterogeeninen luonne asettaa omat ideologiset reunaehtonsa globaalikasvatukselle. Opettajat molemmissa maissa pohtivat lisäksi kehittyneiden maiden erityistä globaalia vastuuta, mutta tulivat yhteiseen lopputulemaan, että globaalikasvatus on kuitenkin kaikkien opettajien velvollisuus. Erityisesti meksikolaisissa haastatteluissa opettajat esittivät globalisaatiokritiikkiä ja huolta kansallisten perinteiden katoamisesta, kun taas suomalaiset haastateltavat kohdistivat erityisen huolensa suvaitsemattomuuteen sekä yhteiskunnallisen tilanteen kärjistymiseen globaalin solidaarisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Molempien maiden opettajien haastatteluista löytyi kuitenkin kommentteja liittyen kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin. Yhtä mieltä oltiin siitä, että yhteinen arvopohja globaalikasvatukselle on löydettävissä kulttuurisista eroavaisuuksista huolimatta. Globaalikasvatuksen toteutumista määrittävät lisäksi esimerkiksi valtaan, kansainväliseen politiikkaan, talouteen ja historiaan liittyvät kysymykset. Oppiaineista opettajat näkivät globaalikasvatuksen sopivan parhaiten humanistis-yhteiskunnallis-katsomuksellisiin aineisiin sekä biologiaan. Suomalaiset opettajat korostivat lisäksi maantieteen osuutta globaalikasvatuksen kentällä. Vertaileva, Ideologinen tutkimus aiheuttaa tutkimukselle tulkinnallisen luonteen sekä rajoituksia, joita on käsitelty tutkimuksen pohdintaosiossa.
Avainsanat: Globaalikasvatus, kansainvälisyyskasvatus, vertaileva kasvatustiede, lukio, opettajat, Suomi, Meksiko
Tutkimustuloksieni mukaan opettajat molemmissa maissa suhtautuvat globaalikasvatukseen positiivisesti ja näkivät sen sopivan pääsääntöisesti jo olemassa oleviin - Suomessa erityisesti valinnaisiin - oppiainekokonaisuuksiin. Globaalikasvatuksen opetuksen osalta opettajat korostivat poikkitieteellisyyttä, projektimuotoisuutta, kokemuksellisuutta ja toiminnallisuutta. Haasteiksi opettajat näkivät esimerkiksi käsitteen laajuuden ja pinnallisuuden sekä yleisen kokonaisnäkemyksen puutteen.
Tutkimuksen mukaan maiden koulutusjärjestelmiä konkreettisesti ohjaavat tekijät ovat vahvimpia reunaehtoja myös globaalikasvatukselle. Ohjaavina tekijöinä opettajat mainitsivat muun muassa Suomessa ylioppilaskirjoitukset, kurssimuotoisen lukion, opetussuunnitelmien täyden luonteen sekä kaikista edellisistä johtuva kiireen tunnun ja pirstaloituneisuuden sekä Meksikossa opettajan ammatin arvostukseen liittyvät haasteet, maaseudulla sijaitsevien alueiden eristyneisyyden, koulutuksen keskitetyn luonteen sekä koulutuksen suunnittelijoiden ja kentän yhteistyöhön liittyvät haasteet sekä resurssien puutteen tietyissä osissa Meksikoa. Globaalikasvatuksen osalta samankaltaisuuksiksi opettajat mainitsivat pääsääntöisesti positiivisen suhtautumisen järjestöihin ja koulutuksiin sekä tarpeen kouluttaa opettajista mentoreita kriittiseen tiedonhakuun.
Globaalikasvatuksen ideologinen osuus perustui konkreettisia reunaehtoja vahvemmin tutkijan subjektiiviseen analyysiin, joka on tehty suomalaisen koulutusjärjestelmän kontekstista käsin. Ideologisista vaikuttajista uskonto esiintyi opettajien puheessa Suomessa ennemmin ainedidaktisen problematiikan yhteydessä, kun taas Meksikossa opettajat mainitsivat sen roolin vahvemmin yhteiskuntaa määrittävänä tekijänä. Molempien maiden opettajat näkivät globaalikasvatuksen pääsääntöisesti länsimaavetoiseksi käsitteeksi ja ideaksi, jonka toteuttamiseen on mahdollisuuksia vain tietyillä yhteiskunnilla ja johon vaikuttavat globaalikasvatuksen sisäiset paradoksit. Opettajien mukaan myös kulttuureiden ja yhteiskuntien heterogeeninen luonne asettaa omat ideologiset reunaehtonsa globaalikasvatukselle. Opettajat molemmissa maissa pohtivat lisäksi kehittyneiden maiden erityistä globaalia vastuuta, mutta tulivat yhteiseen lopputulemaan, että globaalikasvatus on kuitenkin kaikkien opettajien velvollisuus. Erityisesti meksikolaisissa haastatteluissa opettajat esittivät globalisaatiokritiikkiä ja huolta kansallisten perinteiden katoamisesta, kun taas suomalaiset haastateltavat kohdistivat erityisen huolensa suvaitsemattomuuteen sekä yhteiskunnallisen tilanteen kärjistymiseen globaalin solidaarisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Molempien maiden opettajien haastatteluista löytyi kuitenkin kommentteja liittyen kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin. Yhtä mieltä oltiin siitä, että yhteinen arvopohja globaalikasvatukselle on löydettävissä kulttuurisista eroavaisuuksista huolimatta. Globaalikasvatuksen toteutumista määrittävät lisäksi esimerkiksi valtaan, kansainväliseen politiikkaan, talouteen ja historiaan liittyvät kysymykset. Oppiaineista opettajat näkivät globaalikasvatuksen sopivan parhaiten humanistis-yhteiskunnallis-katsomuksellisiin aineisiin sekä biologiaan. Suomalaiset opettajat korostivat lisäksi maantieteen osuutta globaalikasvatuksen kentällä. Vertaileva, Ideologinen tutkimus aiheuttaa tutkimukselle tulkinnallisen luonteen sekä rajoituksia, joita on käsitelty tutkimuksen pohdintaosiossa.
Avainsanat: Globaalikasvatus, kansainvälisyyskasvatus, vertaileva kasvatustiede, lukio, opettajat, Suomi, Meksiko