Legitimaatiodiskursseja ja -strategioita yliopiston yhteiskuntasuhteesta
KAIHUA, TUOMAS (2013)
KAIHUA, TUOMAS
2013
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-07-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310251518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310251518
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia yliopiston yhteiskuntasuhteiden legitimiteettiä, ts. millä tavoilla yliopistoinstituution yhteiskunnallista vuorovaikutusta ylläpidetään ja perustellaan valitussa aineistossa. Tavoitteena on havainnoida yliopiston ja yhteiskunnan vuorovaikutusta ideaalimallien, hallinnollisen ja historiallisen näkökulman kautta. Tutkimuksen tavoitteena on myös yhdistää legitimaation institutionaalista ja strategista lähestymistapaa.
Tutkimusaineisto ja menetelmät
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Tarkastelen yliopiston legitimaatiota ja sen kielellisiä käytänteitä diskurssianalyysin ja legitimaatiostrategia-analyysin avulla. Teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu Berger & Luckmannin (1994), Jokisen ym. (1993), Van Leeuwenin (2007:2008) sekä Tirrosen (2005:2010) viitekehykseen legitimaatiosta, diskursseista, legitimaatiostrategioista sekä yliopiston ideaalimalleista. Tutkimuksen pääaineisto koostuu Tampereen yliopiston hallituksen kolmen ulkopuolisen jäsenen haastattelusta. Haastattelut muodostavat näytteenomaisen aineiston siitä, millaisia legitimaatiodiskursseja ja -strategioita ulkopuoliset jäsenet tuottavat yliopiston yhteiskuntasuhteesta.
Tulokset
Ulkopuoliset jäsenet konstruoivat yliopiston yhteiskuntasuhdetta Tirrosen (2010) esittämän modernin tiedeyliopiston yliopistomallin mukaisesti. Ulkopuoliset jäsenet konstruoivat aktiivista yhteiskuntasuhdetta viidessä diskurssissa: johtamisen ammattilainen, verkostoituja, kriitikko, moderni sivistäjä ja osana koulutusmarkkinoita. Näytteestä tunnistettujen diskurssien perusteella ulkopuoliset jäsenet profiloituvat institutionaalisina uudistajina ja muutosagentteina. Uudistuksien tarpeet liittyvät erityisesti yliopiston ja elinkeinoelämän vuorovaikutussuhteisiin. Van Leeuwenin (2007:2008) tunnistamista legitimaatiostrategioista aktiivista yhteiskuntasuhdetta oikeutettiin järkeistämisen, arvovaltaistamisen ja moraalistamisen strategioilla.
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia yliopiston yhteiskuntasuhteiden legitimiteettiä, ts. millä tavoilla yliopistoinstituution yhteiskunnallista vuorovaikutusta ylläpidetään ja perustellaan valitussa aineistossa. Tavoitteena on havainnoida yliopiston ja yhteiskunnan vuorovaikutusta ideaalimallien, hallinnollisen ja historiallisen näkökulman kautta. Tutkimuksen tavoitteena on myös yhdistää legitimaation institutionaalista ja strategista lähestymistapaa.
Tutkimusaineisto ja menetelmät
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Tarkastelen yliopiston legitimaatiota ja sen kielellisiä käytänteitä diskurssianalyysin ja legitimaatiostrategia-analyysin avulla. Teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu Berger & Luckmannin (1994), Jokisen ym. (1993), Van Leeuwenin (2007:2008) sekä Tirrosen (2005:2010) viitekehykseen legitimaatiosta, diskursseista, legitimaatiostrategioista sekä yliopiston ideaalimalleista. Tutkimuksen pääaineisto koostuu Tampereen yliopiston hallituksen kolmen ulkopuolisen jäsenen haastattelusta. Haastattelut muodostavat näytteenomaisen aineiston siitä, millaisia legitimaatiodiskursseja ja -strategioita ulkopuoliset jäsenet tuottavat yliopiston yhteiskuntasuhteesta.
Tulokset
Ulkopuoliset jäsenet konstruoivat yliopiston yhteiskuntasuhdetta Tirrosen (2010) esittämän modernin tiedeyliopiston yliopistomallin mukaisesti. Ulkopuoliset jäsenet konstruoivat aktiivista yhteiskuntasuhdetta viidessä diskurssissa: johtamisen ammattilainen, verkostoituja, kriitikko, moderni sivistäjä ja osana koulutusmarkkinoita. Näytteestä tunnistettujen diskurssien perusteella ulkopuoliset jäsenet profiloituvat institutionaalisina uudistajina ja muutosagentteina. Uudistuksien tarpeet liittyvät erityisesti yliopiston ja elinkeinoelämän vuorovaikutussuhteisiin. Van Leeuwenin (2007:2008) tunnistamista legitimaatiostrategioista aktiivista yhteiskuntasuhdetta oikeutettiin järkeistämisen, arvovaltaistamisen ja moraalistamisen strategioilla.