Revisointi osana käännösten laadunhallintaa EU:n komission verkkokäännösyksikössä
ESKELINEN, JOHANNA (2013)
2013
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-08-01
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24020
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24020
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan revisointia eli vertailevaa kielentarkastusta osana käännösten laadunhallintaa. Tutkielman aineistona on 26 EU:n komission verkkokäännösyksikössä käännettyä ja revisoitua englanti–suomi-käännöstä. Aineiston analyysissa tarkastellaan käännöksiin tehtyjä muutosehdotuksia sekä määrällisesti että laadullisesti: määrällisesti luokittelemalla muutokset sen mukaan, minkä takia revisoijien arveltiin ne tehneen, ja tarkastelemalla eri muutosluokkien osuuksia, sekä laadullisesti pohtimalla yksittäisiä esimerkkejä muutosehdotuksista ja sitä, miten niiden voi katsoa lopputekstin laatuun vaikuttavan.
Aineiston analyysin teoreettisen viitekehyksen muodostavat käännöstieteelliset tutkimukset, joissa on käsitelty laadun käsitettä käännösalalla (ks. esim. Reiss & Vermeer 1984, House 1997, Hansen 2009) sekä revisointia (ks. esim. Brunette 2000) ja sen laadunhallinnallista merkitystä (ks. esim. Künzli 2007, Mossop 2006 ja 2007). Teoreettista viitekehystä pohjustetaan esittelemällä EU:ta käännösympäristönä, joka muodostaa tämän tutkielman aineiston kontekstin.
Kävi ilmi, että selkeästi suurin osa revisointikommenteista puuttuu muihin kuin varsinaisiin virheisiin: muutoksilla pyritään pääasiallisesti sujuvoittamaan tekstiä ja tekemään siitä idiomaattisempi ja luettavampi. Näitä voidaan kuitenkin pitää laadunhallinnallisesti perusteltuina muutoksina varsinkin tämän aineiston käännöksissä, jotka on tarkoitettu suuren yleisön luettaviksi. Revisoijat puuttuivat kuitenkin kohtalaisen paljon myös makuasioihin, mitä taas voi pitää tarpeettomana ja resursseja tuhlaavana revisointina, joten tehostamisenkin varaa on.
Suomennoksia käsittelevää revisointitutkimusta ei toistaiseksi juuri ole – varsinkaan sellaista, jonka aineistona olisi käytetty autenttista käännösaineistoa. Niinpä omalta osaltaan tämä pro gradu -tutkielma myös valottaa tuoretta tutkimusaluetta ja toivottavasti houkuttelee muita tutkijoita luotaamaan revisoinnin aihepiiriä syvällisemminkin.
Asiasanat: Revisointi, kielentarkistus, käännösalan laadunhallinta, EU-kääntäminen
Aineiston analyysin teoreettisen viitekehyksen muodostavat käännöstieteelliset tutkimukset, joissa on käsitelty laadun käsitettä käännösalalla (ks. esim. Reiss & Vermeer 1984, House 1997, Hansen 2009) sekä revisointia (ks. esim. Brunette 2000) ja sen laadunhallinnallista merkitystä (ks. esim. Künzli 2007, Mossop 2006 ja 2007). Teoreettista viitekehystä pohjustetaan esittelemällä EU:ta käännösympäristönä, joka muodostaa tämän tutkielman aineiston kontekstin.
Kävi ilmi, että selkeästi suurin osa revisointikommenteista puuttuu muihin kuin varsinaisiin virheisiin: muutoksilla pyritään pääasiallisesti sujuvoittamaan tekstiä ja tekemään siitä idiomaattisempi ja luettavampi. Näitä voidaan kuitenkin pitää laadunhallinnallisesti perusteltuina muutoksina varsinkin tämän aineiston käännöksissä, jotka on tarkoitettu suuren yleisön luettaviksi. Revisoijat puuttuivat kuitenkin kohtalaisen paljon myös makuasioihin, mitä taas voi pitää tarpeettomana ja resursseja tuhlaavana revisointina, joten tehostamisenkin varaa on.
Suomennoksia käsittelevää revisointitutkimusta ei toistaiseksi juuri ole – varsinkaan sellaista, jonka aineistona olisi käytetty autenttista käännösaineistoa. Niinpä omalta osaltaan tämä pro gradu -tutkielma myös valottaa tuoretta tutkimusaluetta ja toivottavasti houkuttelee muita tutkijoita luotaamaan revisoinnin aihepiiriä syvällisemminkin.
Asiasanat: Revisointi, kielentarkistus, käännösalan laadunhallinta, EU-kääntäminen