Euroalueen talouskehitys konvergenssin näkökulmasta
FRIBERG, KRISTIINA (2013)
2013
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24014
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24014
Tiivistelmä
Konvergenssilla tarkoitetaan ilmiötä, jossa korkeammalla bruttokansantuotteen tasolla olevat kansantaloudet kasvavat keskimäärin hitaammin kuin alhaisella bruttokansantuotteen tasolla olevat taloudet, mikä johtaa lopulta talouksien kasvuasteiden lähentymiseen eli konvergenssiin. Konvergenssin mallintaminen on lähtöisin neoklassisesta kasvuteoriasta, jonka mukaan maiden konvergenssin taustalla on tuotannontekijöiden alenevat rajatuotot.
Endogeeninen tai uusi kasvuteoria hylkää oletuksen vähenevistä rajatuotoista, mistä seuraa, että mallin mukaan kasvu voi periaatteessa jatkua rajatta. Tästä seuraa edelleen, että maiden välillä ei endogeenisen kasvuteorian mukaan tapahdu välttämättä lainkaan konvergenssia. Endogeenisen kasvuteorian tarjoamista lähtökohdista konvergenssia on alettu tutkia myös ehdollisen konvergenssin näkökulmasta. Ehdollisen konvergenssihypoteesin mukaan konvergenssin tulisi toteutua ehdollistavien muuttujien vaikutusten vakioinnin jälkeen.
Konvergenssin toteutuminen euroalueella on tärkeää valuutta-alueen muodostamisen ja toimivuuden näkökulmasta. Konvergenssin toteutuminen euroalueella ei kuitenkaan ole ollut selvää, vaikka aihetta onkin käsitelty paljon niin teoreettisesta kuin empiirisestä näkökulmasta. Euroopan maiden eroavaisuudet eivät integraatioprosessista huolimatta ole välttämättä siis katoamassa. Keskusteluissa on nostettu esille myös näkökulma, jonka mukaan vuonna 2008 alkanut eurokriisi olisi seurausta tässä konvergenssitavoitteessa epäonnistumisesta.
Tässä tutkielmassa käydään läpi perinteisiin kasvuteorioihin pohjautuen konvergenssitavoitteen toteutumista alkuperäisten euromaiden välillä. Lisäksi nostetaan esille perinteisten konvergenssikäsitteiden saamaa kritiikkiä, jonka seurauksena on kehitetty myös jonkin verran vaihtoehtoisia konvergenssin mallintamismenetelmiä. Tutkielmassa nostetaan esille myös historiasta peräisin oleva jako Euroopan reuna- ja ydinalueisiin, joka on noussut voimakkaasti esille finanssikriisin seuraamusten myötä.
Tutkielman tulosten perusteella ei voida löytää näyttöä konvergenssin toteutumiselle euromaiden välillä, mikä tarkoittaa, että perinteinen neoklassinen kasvuteoria ei pysty tarjoamaan riittävää kuvaa euroalueen talouskasvun mallintamiseksi. Tutkielmassa on lisäksi tuotu esille yhteisen valuutan vaikutuksia konvergenssin toteutumiseen, ja tutkimustulosten perusteella on pyritty myös arvioimaan euroalueen tulevaisuuden näkymiä finanssikriisiin osalta.
Avainsanat: taloudellinen kasvu, BKT per asukas, konvergenssi, valuutta-alue, kiinniottokasvu, finanssikriisi
Endogeeninen tai uusi kasvuteoria hylkää oletuksen vähenevistä rajatuotoista, mistä seuraa, että mallin mukaan kasvu voi periaatteessa jatkua rajatta. Tästä seuraa edelleen, että maiden välillä ei endogeenisen kasvuteorian mukaan tapahdu välttämättä lainkaan konvergenssia. Endogeenisen kasvuteorian tarjoamista lähtökohdista konvergenssia on alettu tutkia myös ehdollisen konvergenssin näkökulmasta. Ehdollisen konvergenssihypoteesin mukaan konvergenssin tulisi toteutua ehdollistavien muuttujien vaikutusten vakioinnin jälkeen.
Konvergenssin toteutuminen euroalueella on tärkeää valuutta-alueen muodostamisen ja toimivuuden näkökulmasta. Konvergenssin toteutuminen euroalueella ei kuitenkaan ole ollut selvää, vaikka aihetta onkin käsitelty paljon niin teoreettisesta kuin empiirisestä näkökulmasta. Euroopan maiden eroavaisuudet eivät integraatioprosessista huolimatta ole välttämättä siis katoamassa. Keskusteluissa on nostettu esille myös näkökulma, jonka mukaan vuonna 2008 alkanut eurokriisi olisi seurausta tässä konvergenssitavoitteessa epäonnistumisesta.
Tässä tutkielmassa käydään läpi perinteisiin kasvuteorioihin pohjautuen konvergenssitavoitteen toteutumista alkuperäisten euromaiden välillä. Lisäksi nostetaan esille perinteisten konvergenssikäsitteiden saamaa kritiikkiä, jonka seurauksena on kehitetty myös jonkin verran vaihtoehtoisia konvergenssin mallintamismenetelmiä. Tutkielmassa nostetaan esille myös historiasta peräisin oleva jako Euroopan reuna- ja ydinalueisiin, joka on noussut voimakkaasti esille finanssikriisin seuraamusten myötä.
Tutkielman tulosten perusteella ei voida löytää näyttöä konvergenssin toteutumiselle euromaiden välillä, mikä tarkoittaa, että perinteinen neoklassinen kasvuteoria ei pysty tarjoamaan riittävää kuvaa euroalueen talouskasvun mallintamiseksi. Tutkielmassa on lisäksi tuotu esille yhteisen valuutan vaikutuksia konvergenssin toteutumiseen, ja tutkimustulosten perusteella on pyritty myös arvioimaan euroalueen tulevaisuuden näkymiä finanssikriisiin osalta.
Avainsanat: taloudellinen kasvu, BKT per asukas, konvergenssi, valuutta-alue, kiinniottokasvu, finanssikriisi