Henkilöstöpolitiikka ja määräaikaiset palvelussuhteet Helsingin yliopistossa
LEHTINEN, TARU (2013)
LEHTINEN, TARU
2013
Hallintotiede, korkeakouluhallinto ja -johtaminen - Administrative Science, Higher Education Managem.
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24012
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24012
Tiivistelmä
Vuoteen 2009 saakka yliopistot olivat osa valtionhallintoa, joka tarkoitti valtiohallinnon politiikan noudattamista myös henkilöstöpolitiikan osalta. Vaikka yliopistojen oikeudellinen asema muuttui vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain myötä, ovat valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan vaikutukset edelleen nähtävissä. Yliopistossa on yleistä työskennellä määräaikaisissa palvelussuhteissa ja määräaikaisen henkilöstön määrä onkin viime vuosina ja vuosikymmeninä runsaasti lisääntynyt. Tähän on voimakkaasti vaikuttanut yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen jatkuva lisääntyminen ja samaan aikaan pienentynyt budjettirahoitus. Kansallisesti määräaikaisiin palvelussuhteisiin on ryhdytty kiinnittämään erityisesti huomiota 2000 -luvulla ja tavoitteet määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämiseksi nousivat hallitusohjelmatasolle vuonna 2003.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan ohjausvaikutusta yliopistojen henkilöstöpolitiikkaan ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvää kansallista rakenteellista ilmiötä ja sen kehitystä tulosohjauksen aikana Helsingin yliopiston kautta. Aluetta ei ole systemaattisesti tutkittu 2000 -luvulla ja tästä syystä tutkimuksen toteuttaminen oli hyvin perusteltua. Tutkimusongelma määriteltiin seuraavasti: ”Miten valtionhallinnon henkilöstöpoliittinen ohjaus ja Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka on vaikuttanut sen määräaikaisiin palvelussuhteisiin?”. Tapaustutkimuksen tutkimuskohteeksi valittiin Helsingin yliopisto ja tarkastelun kohteeksi valittiin opetus- ja tutkimushenkilöstön määräaikaiset palvelussuhteet.
Tutkimus oli aineistolähtöinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin ”mixed method” -menetelmää, eli yhdisteltiin kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia aineistoja sekä analysointimenetelmiä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja toinen vaihe kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto koostui laajasta kaksitasoisesta dokumenttiaineistosta sekä Helsingin yliopiston henkilötietojärjestelmästä kerätystä määräaikaisia palvelussuhteita koskevasta tilastoaineistosta. Tutkimuksen mukaan sekä valtionhallinnon että Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka on tulosohjauksen aikana kehittynyt strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen suuntaan. Tutkimus osoitti, että valtionhallinnon henkilöstöpoliittinen ohjaus toteutuu säädös- ja normiohjauksena, tulosohjauksena sekä uraohjauksena.
Määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvä henkilöstöpolitiikka on erityisesti 2003 vuoden jälkeen ollut systemaattista ja tavoitteellista sekö valtionhallinnon että yliopiston tasolla ja tämä näkyy selkeästi myös Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön määräaikaisissa palvelussuhteissa tapahtuneessa kehityksessä. Palvelussuhteiden kesto on pidentynyt merkittävästi ja määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö on määräaikaisuuden perusteiden osalta parantunut. Tutkimus osoitti, että Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka toteutuu palvelussuhdetasolla.
Asiasanat: Henkilöstöpolitiikka, valtionhallinto, henkilöstöpoliittinen ohjaus, yliopisto, määräaikainen palvelussuhde, tutkijanura
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan ohjausvaikutusta yliopistojen henkilöstöpolitiikkaan ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvää kansallista rakenteellista ilmiötä ja sen kehitystä tulosohjauksen aikana Helsingin yliopiston kautta. Aluetta ei ole systemaattisesti tutkittu 2000 -luvulla ja tästä syystä tutkimuksen toteuttaminen oli hyvin perusteltua. Tutkimusongelma määriteltiin seuraavasti: ”Miten valtionhallinnon henkilöstöpoliittinen ohjaus ja Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka on vaikuttanut sen määräaikaisiin palvelussuhteisiin?”. Tapaustutkimuksen tutkimuskohteeksi valittiin Helsingin yliopisto ja tarkastelun kohteeksi valittiin opetus- ja tutkimushenkilöstön määräaikaiset palvelussuhteet.
Tutkimus oli aineistolähtöinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin ”mixed method” -menetelmää, eli yhdisteltiin kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia aineistoja sekä analysointimenetelmiä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja toinen vaihe kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto koostui laajasta kaksitasoisesta dokumenttiaineistosta sekä Helsingin yliopiston henkilötietojärjestelmästä kerätystä määräaikaisia palvelussuhteita koskevasta tilastoaineistosta. Tutkimuksen mukaan sekä valtionhallinnon että Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka on tulosohjauksen aikana kehittynyt strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen suuntaan. Tutkimus osoitti, että valtionhallinnon henkilöstöpoliittinen ohjaus toteutuu säädös- ja normiohjauksena, tulosohjauksena sekä uraohjauksena.
Määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvä henkilöstöpolitiikka on erityisesti 2003 vuoden jälkeen ollut systemaattista ja tavoitteellista sekö valtionhallinnon että yliopiston tasolla ja tämä näkyy selkeästi myös Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön määräaikaisissa palvelussuhteissa tapahtuneessa kehityksessä. Palvelussuhteiden kesto on pidentynyt merkittävästi ja määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö on määräaikaisuuden perusteiden osalta parantunut. Tutkimus osoitti, että Helsingin yliopiston henkilöstöpolitiikka toteutuu palvelussuhdetasolla.
Asiasanat: Henkilöstöpolitiikka, valtionhallinto, henkilöstöpoliittinen ohjaus, yliopisto, määräaikainen palvelussuhde, tutkijanura