Pysähtynyt ja rajattu arki. Fenomenologinen tutkimus mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden kokemasta paikasta ja ajasta
KERKKÄ, VALERIA (2013)
2013
Aluetiede - Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24001
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24001
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden arjen paikkakokemuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisista paikoista ja rytmeistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden arki muodostuu ja millaisia erilaisia kokemuksia näihin paikkoihin ja rytmeihin voi liittyä. Metodologisesti tutkimusta luonnehtii fenomenologinen tutkimusote, jonka avulla pyrittiin tuomaan esille yksilöiden kokemusten merkitys. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja se analysoitiin fenomenologisen analyysimenetelmän avulla.
Tuloksissa havaitaan, että arjen paikkoja luonnehtii passiivisuus, yksin olemisen tarve sekä näkymättömyys. Sairauden kokemuksen myötä arki rytmittyy tapahtumattomaksi ja sairautta edeltäneeseen elämään verrattuna sairauden arki koetaan pysähtyneeksi. Erityisesti kodista tulee arjen merkittävin paikka ja sairauden aikana tapahtuva kotiin jääminen saa aikaan eristäytymisen kierteen. Kodin ulkopuolisilta paikoista haetaan näkymättömillä olemista ja passiivisen oleskelun mahdollisuutta.
Tutkimuksen tuloksissa saadaan uutta tietoa siitä, millä tavoin mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden kokemuksellinen arki muodostuu. Tutkimuksen aihe on tärkeä erityisesti pohtiessa terveydenhoidon kehitystä avohoitopainotteiseen suuntaan. Tutkimuksessa havaitaan, että tästä huolimatta arjessa koetaan ulossulkeutumisen ja eristämisen mekanismeja. Jatkotutkimuksessa erityisesti kehollis-emotionaalisia kokemuksia ja entistä tarkemmin päivittäistä arkea tutkivalla näkökulmalla olisi mahdollista saavuttaa tarkempaa tietoa siitä, millaisia tilallisen rajautumisen prosesseja arjessa koetaan ja miten rajautumista olisi mahdollista ehkäistä.
Asiasanat: maantiede, paikka, kokemukset, arki, fenomenologia, mielenterveyshäiriöt
Tuloksissa havaitaan, että arjen paikkoja luonnehtii passiivisuus, yksin olemisen tarve sekä näkymättömyys. Sairauden kokemuksen myötä arki rytmittyy tapahtumattomaksi ja sairautta edeltäneeseen elämään verrattuna sairauden arki koetaan pysähtyneeksi. Erityisesti kodista tulee arjen merkittävin paikka ja sairauden aikana tapahtuva kotiin jääminen saa aikaan eristäytymisen kierteen. Kodin ulkopuolisilta paikoista haetaan näkymättömillä olemista ja passiivisen oleskelun mahdollisuutta.
Tutkimuksen tuloksissa saadaan uutta tietoa siitä, millä tavoin mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden kokemuksellinen arki muodostuu. Tutkimuksen aihe on tärkeä erityisesti pohtiessa terveydenhoidon kehitystä avohoitopainotteiseen suuntaan. Tutkimuksessa havaitaan, että tästä huolimatta arjessa koetaan ulossulkeutumisen ja eristämisen mekanismeja. Jatkotutkimuksessa erityisesti kehollis-emotionaalisia kokemuksia ja entistä tarkemmin päivittäistä arkea tutkivalla näkökulmalla olisi mahdollista saavuttaa tarkempaa tietoa siitä, millaisia tilallisen rajautumisen prosesseja arjessa koetaan ja miten rajautumista olisi mahdollista ehkäistä.
Asiasanat: maantiede, paikka, kokemukset, arki, fenomenologia, mielenterveyshäiriöt