Sosiaaliset suhteet päiväkodissa lasten kertomina

Abstract

Tutkin sitä, miten lapset kategorisoivat itseään ja muita lapsia päiväkodissa sekä millaista kuvaa sosiaalisista suhteista tämä kategorisaatio tuottaa. Lisäksi tarkastelen lasten toimijuutta. Käytän tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä itse-kategorisoinnin teoriaa ja analyysimenetelmänä jäsenkategoria-analyysiä. Tutkimukseni osallistuu keskusteluun lasten suhteista toisiin lapsiin päiväkodissa. Osallistun tähän keskusteluun uuden lapsuustutkimuksen ja sosiaalipsykologian näkökulmasta. Aineistoni koostuu seitsemästä haastattelusta, jotka tein keväällä 2012. Haastattelin yhdessä päiväkodissa esikouluikäisiä lapsia.Aineistostani nousee esiin seuraavat kategoriat: päiväkotilapsi, aikuinen, päiväkotiryhmät (mukaan lukien esikouluryhmä), tytöt, pojat, kaverit ja leikkikaverit. Aikuinen-kategoriaa käsittelen päiväkotilapsi- kategorian yhteydessä. Muut kategoriat ovat vaihtoehtoisia tapoja hahmottaa sosiaalisia suhteita. Esimerkiksi lapsilla saattaa olla kavereita ja leikkikavereita toisessa päiväkotiryhmässä, joten suhdetta heihin voidaan hahmottaa sekä ryhmäjäsenyyden että kaveruuden näkökulmasta. Kategorioiden avulla pystytään myös määrittelemään yksilön suhdetta ryhmään silloin, kun yksilö on jotenkin erilainen kuin stereotyyppinen ryhmän jäsen tai suurin osa muista päiväkotilapsista.Tutkimuksessani tarkastelen lasten sosiaalisia suhteita myös lasten toimijuutta käsittelemällä. Toimijuus voi olla sosiaalista toimijuutta, joka kertoo lapsen sitoutumisesta tiettyyn sosiaaliseen ryhmään. Esimerkiksi tyttö ja poika -kategorioiden kautta voidaan kertoa sitoutumisesta jompaankumpaan näistä ryhmistä. Toimijuus voi olla enemmän tai vähemmän itsestä lähtevää, enemmän tai vähemmän aktiivista tai passiivista toimijuutta. Passiivisesta toimijuudesta lapset kertovat esimerkiksi viittaamalla siihen, mitä päiväkodissa ”saa”, ”täytyy” tai ”pitää” tehdä. Etenkin päiväkotilapsiidentiteetti toimijuuden näkökulmasta voidaan nähdä passiivisena siten, että toiminnan kerrotaan ohjautuvan ulkoapäin. Henkilökohtainen identiteettiin kiinnittyvä aktiivinen toimijuus tulee esiin lasten kertomana yksilöiden välisessä toiminnassa, jossa lapset muun muassa leikkivät toistensa kanssa ja ratkaisevat konflikteja. Yksilöllistä toimijuutta tuodaan esiin myös suhteessa ryhmäjäsenyyteen.

Asiasanat: lapset, sosiaaliset suhteet, päiväkoti, toimijuus, identiteetti, itse-kategorisoinnin teoria, jäsenkategoria-analyysi, lasten haastatteleminen