Kuokkavieraana koulussa? Nuorisotyöntekijän rooli ja nuorisotyön mahdollisuudet peruskoulun moniammatillisessa kasvatustyössä
NUPPOLA, SUVI (2013)
NUPPOLA, SUVI
2013
Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja - Social Work, Social Pedagogics
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23997
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23997
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkitaan nuorisotyöntekijän roolia peruskoulussa sekä nuorisotyön mahdollisuuksia peruskoulun moniammatillisessa kasvatustyössä. Aihe on ajankohtainen, koska yhteiskunnan muutoksista ja kehityksestä johtuen lasten ja nuorten kasvatus on siirtynyt entistä enemmän koulun vastuulle ja kasvatusvastuusta selvitäkseen koulun on kehitettävä uudenlaisia yhteistyömuotoja muiden kasvatusalan ammattilaisten kanssa.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa taustoitetaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorisotyön lähtökohtiin ja työn tavoitteisiin sekä moniammatilliseen kasvatustyöhön peruskoulussa. Tekijöitä lähestytään nuorisotyön kohderyhmän määrittelyllä, muuttuvien perherakenteiden tarkastelulla sekä käymällä läpi nuorisotyön historiaa ja nuorisotyötä ammattina. Nuorisotyön teoreettiset lähtökohdat eivät ole selkeästi jäsentyneitä. Tässä tutkimuksessa teoreettista pohjaa nuorisotyölle on pyritty rakentamaan sosiaalipedagogiikan, kriittisen pedagogiikan ja nuorisokasvatuksen kautta.
Tutkimuksen kohteena on pirkanmaalainen kunta, jossa koulun ja nuorisotyön välistä monialaista ja moniammatillista työtä on tehty jo vuosien ajan. Tutkimus on laadullinen ja aineisto on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta parihaastattelusta ja yhdestä yksilöhaastattelusta. Haastattelupareista toinen oli nuorisotyöntekijä ja toinen koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö. Kaikilla haastateltavilla oli joko henkilökohtaista kokemusta peruskoulussa tehtävästä nuorisotyöstä tai vankka näkemys aiheeseen työnsä kautta. Haastatteluaineisto litteroitiin, jonka jälkeen se analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin nuorisotyön menetelmiin pohjautuvan moniammatillisen työn mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja peruskouluikäisten nuorten parissa tehtävässä kasvatustyössä sekä tarkastella nuorisotyöntekijän roolia kouluympäristössä.
Tutkimustulosten mukaan nuorisotyöntekijä ja erilaiset nuorisotyöhön pohjautuvat toimintamuodot nähdään tärkeänä osana peruskoulun nonformaalisen oppimista. Nuorisotyöntekijän rooliin ja työhön liittyy tietynlainen vapaus ja joustavuus verrattuna koulun henkilökunnan, kuten esimerkiksi opettajan, rooliin. Nuorisotyöntekijä ei arvioi lapsen tai nuoren oppimista eikä osaamista vaan hänen tehtävänsä liittyvät kasvun tukemiseen. Sekä nuorisotyöntekijät itse että koulun henkilökunta näkivät nuorisotyöntekijöiden vahvuutena lasten ja nuorten kohtaamisen taidon ja vankan kasvatusalan ammattitaidon sekä monipuolisen osaamisen.
Toimivan moniammatillisen yhteistyön perustana on tutkimuksen mukaan rehtorien positiivinen suhtautuminen uudenlaiseen työmuotoon ja sen kehittämiseen. Nuorisotyöntekijät ovat innokkaampia yhteistyöhön kuin koulujen henkilökunta, mikä saattaa osaltaan johtua opettajien tietämättömyydestä eli heillä ei ole kokonaiskäsitystä siitä, mitkä ovat nuorisotyön tavoitteet. Tutkimustulosten perusteella hyvin onnistunut ja tuloksiin johtanut moniammatillinen yhteistyö koulun ja nuorisotoimen välillä vaatii yhteistä aikaa ja suunnittelua. Tulevaisuudessa nuorisotyöntekijän rooli peruskoulussa voisi tutkimuksen mukaan olla kuraattorin työparina työskentely erilaisissa ryhmätoimintaan liittyvissä tilanteissa, koulun kerhotoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaaminen sekä yksilöllisen tuen tarjoaminen sitä tarvitseville oppilaille sekä koulussa että vapaa-ajalla. Tässä roolissa toimimisen kautta nuorisotyöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää yhteisöllisyyttä sekä parantaa koulun työrauhaa.
Asiasanat: nuorisotyö, nuorisokasvatus, moniammatillisuus, peruskoulu, parihaastattelu
Tutkimuksen teoreettisessa osassa taustoitetaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorisotyön lähtökohtiin ja työn tavoitteisiin sekä moniammatilliseen kasvatustyöhön peruskoulussa. Tekijöitä lähestytään nuorisotyön kohderyhmän määrittelyllä, muuttuvien perherakenteiden tarkastelulla sekä käymällä läpi nuorisotyön historiaa ja nuorisotyötä ammattina. Nuorisotyön teoreettiset lähtökohdat eivät ole selkeästi jäsentyneitä. Tässä tutkimuksessa teoreettista pohjaa nuorisotyölle on pyritty rakentamaan sosiaalipedagogiikan, kriittisen pedagogiikan ja nuorisokasvatuksen kautta.
Tutkimuksen kohteena on pirkanmaalainen kunta, jossa koulun ja nuorisotyön välistä monialaista ja moniammatillista työtä on tehty jo vuosien ajan. Tutkimus on laadullinen ja aineisto on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta parihaastattelusta ja yhdestä yksilöhaastattelusta. Haastattelupareista toinen oli nuorisotyöntekijä ja toinen koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö. Kaikilla haastateltavilla oli joko henkilökohtaista kokemusta peruskoulussa tehtävästä nuorisotyöstä tai vankka näkemys aiheeseen työnsä kautta. Haastatteluaineisto litteroitiin, jonka jälkeen se analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin nuorisotyön menetelmiin pohjautuvan moniammatillisen työn mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja peruskouluikäisten nuorten parissa tehtävässä kasvatustyössä sekä tarkastella nuorisotyöntekijän roolia kouluympäristössä.
Tutkimustulosten mukaan nuorisotyöntekijä ja erilaiset nuorisotyöhön pohjautuvat toimintamuodot nähdään tärkeänä osana peruskoulun nonformaalisen oppimista. Nuorisotyöntekijän rooliin ja työhön liittyy tietynlainen vapaus ja joustavuus verrattuna koulun henkilökunnan, kuten esimerkiksi opettajan, rooliin. Nuorisotyöntekijä ei arvioi lapsen tai nuoren oppimista eikä osaamista vaan hänen tehtävänsä liittyvät kasvun tukemiseen. Sekä nuorisotyöntekijät itse että koulun henkilökunta näkivät nuorisotyöntekijöiden vahvuutena lasten ja nuorten kohtaamisen taidon ja vankan kasvatusalan ammattitaidon sekä monipuolisen osaamisen.
Toimivan moniammatillisen yhteistyön perustana on tutkimuksen mukaan rehtorien positiivinen suhtautuminen uudenlaiseen työmuotoon ja sen kehittämiseen. Nuorisotyöntekijät ovat innokkaampia yhteistyöhön kuin koulujen henkilökunta, mikä saattaa osaltaan johtua opettajien tietämättömyydestä eli heillä ei ole kokonaiskäsitystä siitä, mitkä ovat nuorisotyön tavoitteet. Tutkimustulosten perusteella hyvin onnistunut ja tuloksiin johtanut moniammatillinen yhteistyö koulun ja nuorisotoimen välillä vaatii yhteistä aikaa ja suunnittelua. Tulevaisuudessa nuorisotyöntekijän rooli peruskoulussa voisi tutkimuksen mukaan olla kuraattorin työparina työskentely erilaisissa ryhmätoimintaan liittyvissä tilanteissa, koulun kerhotoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaaminen sekä yksilöllisen tuen tarjoaminen sitä tarvitseville oppilaille sekä koulussa että vapaa-ajalla. Tässä roolissa toimimisen kautta nuorisotyöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää yhteisöllisyyttä sekä parantaa koulun työrauhaa.
Asiasanat: nuorisotyö, nuorisokasvatus, moniammatillisuus, peruskoulu, parihaastattelu