Lastensuojeluilmoitus kodin ja koulun välisessä yhteistyössä

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin vanhemman ja opettajien kokemuksia koulussa tehdystä lastensuojeluilmoituksesta. Mielenkiinto tutkittavassa aiheessa oli erityisesti vanhemman ja opettajan välisessä yhteistyössä. Tarkastelu kohdistettiin siihen, miten lastensuojeluilmoituksen koetaan vaikuttavan yhteistyösuhteeseen ja minkälaiseksi oma positio tilanteissa koetaan.

Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana oli fenomenologinen kokemuksentutkimus. Tavoitteena oli fenomenologisen otteen avulla säilyttää kokemus mahdollisimman puhtaana ja autenttisena kuvauksena, jotta kokemuksen sensitiivinen luonne tulisi parhaiten esille. Aineiston analyysissä käytettiin positioteoriaa, joka tuo kokemuksesta esille tutkittavan positiointeja itsestään sekä muista. Teorian avulla oli mahdollista tuoda esille toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja motiiveja sekä laajentaa kuvaa lastensuojeluilmoitukseen liittyvästä tilanteesta. Aineisto koostui yhden vanhemman kahdesta haastattelusta sekä kolmen opettajan kertahaastattelusta.

Tuloksissa keskeiseen asemaan nousi lastensuojeluilmoituksen henkilökohtaisuus ja tunnepitoisuus. Opettajien kokemuksissa painottuivat lisäksi ammatilliset käytännöt sekä koululta saatava tuki. Vanhemmalle lastensuojeluilmoitus näyttäytyi vanhemmuutta arvostelevana tekona, joka tuottaa häpeää. Kasvatuskumppanuuden toteutuminen tilanteissa näyttää riippuvan vanhemman avoimuudesta sekä opettajan aktiivisuudesta ja empaattisuudesta. Opettajalle ilmoituksen tekeminen näyttäytyy haastavana ja eettistä pohdintaa vaativana tehtävänä. Huolen suuruuden arviointi on subjektiivinen prosessi, johon opettajat kaipaavat tukea ja apua eri tavoin opettajan persoonasta riippuen. Opettajan toimintaan vaikuttavat vahvasti kouluyhteisön tuen määrä, ohjeistus ja toimintamallit.

Asiasanat: lastensuojeluilmoitus, vanhempi, opettaja, yhteistyö, positio