"Se on sellaista arkipäivää" sekä muita opettajien käsityksiä kansainvälisyydestä ja globaalikasvatuksesta
VÄSTILÄ, AURI (2013)
VÄSTILÄ, AURI
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23993
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23993
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä alakoulun opettajilla on koulujen kansainvälisyydestä ja globaalikasvatuksesta. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita, miten opettajat kansainvälisen toiminnan ja globaalikasvatuksen työssään kokevat sekä millaisia ajatuksia heillä näihin teemoihin liittyen on.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimusotteena on käytetty fenomenografiaa, joka tutkimusmenetelmänä keskittyy nimenomaan ihmisten käsitysten tutkimiseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto kerättiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon tammikuussa 2013. Haastatteluihin osallistui kaiken kaikkiaan kahdeksan opettajaa kahdesta kaupungista ja kolmesta eri koulusta. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat työskentelivät kansainvälisissä tai kielipainotteisissa kouluissa, ja suuri osa käytti työkielenään englantia.
Tutkimuksen tuloksena voitiin koulun kansainvälisyydelle antaa joitakin tunnusmerkkejä. Parhaiten opettajat kokivat kansainvälisyyden ilmenevän kouluissaan heterogeenisen oppilasaineksen sekä erilaisen kansainvälisen toiminnan seurauksena. Lisäksi koulujen opetussuunnitelmat, oppimateriaalivalinnat ja muut yleiset linjaukset vaikuttivat kansainväliseen ilmapiiriin. Oppitunneilla kansainvälisyys nousi esiin opetuskeskusteluissa. Globaalikasvatuksen puolestaan nähtiin tulevan esiin erityisesti arjen tilanteissa, oppiainesisällöissä sekä projektiluontoisissa opetuskokonaisuuksissa. Opettajat kokivat globaalikasvatuksen tärkeäksi, mutta korostivat samalla, ettei sitä tarvita erillisenä oppiaineena, sillä sen sisällöt liittyvät moniin jo olemassa oleviin oppiaineisiin. Tämä käsitys tukee myös aiemmissa tutkimuksissa esiintynyttä käsitystä globaalikasvatuksen luonteesta. Tutkimus osoitti myös, että globaalikasvatuksen osa-alueita käsitellään vaihtelevasti, ja toiset osa-alueet jäänevät opetustyössä helposti vähemmälle huomiolle.
Asiasanat: kansainvälisyys, kansainvälinen toiminta, globaalikasvatus, monikulttuurisuus, fenomenografia
Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimusotteena on käytetty fenomenografiaa, joka tutkimusmenetelmänä keskittyy nimenomaan ihmisten käsitysten tutkimiseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto kerättiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon tammikuussa 2013. Haastatteluihin osallistui kaiken kaikkiaan kahdeksan opettajaa kahdesta kaupungista ja kolmesta eri koulusta. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat työskentelivät kansainvälisissä tai kielipainotteisissa kouluissa, ja suuri osa käytti työkielenään englantia.
Tutkimuksen tuloksena voitiin koulun kansainvälisyydelle antaa joitakin tunnusmerkkejä. Parhaiten opettajat kokivat kansainvälisyyden ilmenevän kouluissaan heterogeenisen oppilasaineksen sekä erilaisen kansainvälisen toiminnan seurauksena. Lisäksi koulujen opetussuunnitelmat, oppimateriaalivalinnat ja muut yleiset linjaukset vaikuttivat kansainväliseen ilmapiiriin. Oppitunneilla kansainvälisyys nousi esiin opetuskeskusteluissa. Globaalikasvatuksen puolestaan nähtiin tulevan esiin erityisesti arjen tilanteissa, oppiainesisällöissä sekä projektiluontoisissa opetuskokonaisuuksissa. Opettajat kokivat globaalikasvatuksen tärkeäksi, mutta korostivat samalla, ettei sitä tarvita erillisenä oppiaineena, sillä sen sisällöt liittyvät moniin jo olemassa oleviin oppiaineisiin. Tämä käsitys tukee myös aiemmissa tutkimuksissa esiintynyttä käsitystä globaalikasvatuksen luonteesta. Tutkimus osoitti myös, että globaalikasvatuksen osa-alueita käsitellään vaihtelevasti, ja toiset osa-alueet jäänevät opetustyössä helposti vähemmälle huomiolle.
Asiasanat: kansainvälisyys, kansainvälinen toiminta, globaalikasvatus, monikulttuurisuus, fenomenografia