Apteekin perustamisen, omistamisen ja laajentamisen sääntely toimivan kilpailun näkökulmasta
VALLILUOTO, SARI (2013)
VALLILUOTO, SARI
2013
Yritysjuridiikka - Business Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23992
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23992
Tiivistelmä
Suomessa lääkkeitä myydään vuosittain noin kahdella miljardilla eurolla. Koko lääkkeiden arvoketju lääketeollisuudesta ja lääketukuista apteekkiliikkeisiin pohjautuu Suomessa yksityisten elinkeinonharjoittajien harjoittamalle luvanvaraiselle elinkeinotoiminnalle. Lääkkeiden valmistusta, tukkukauppaa sekä vähittäismyyntiä säännellään lääkelaissa (395/1987).
Suomen apteekkijärjestelmään kohdistuva sääntely on runsasta ja paikoin hyvinkin yksityiskohtaista. Sääntelyn tarvetta on perusteltu lääketurvallisuuden turvaamisella. Lääkelain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuutta sekä tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä. Lain tarkoituksena on myös varmistaa lääkkeiden asianmukainen valmistus ja saatavuus maassa. Kilpailupolitiikan keskeisimpänä tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen. Vaikka lähtökohdat ovat hyvinkin erilaiset, tutkielmassa pyritään esittämään, että ei ole mahdotonta sovittaa niitä samoille markkinoille.
Tutkimusongelmaa lähestytään kilpailunedistämisen ja sääntelyteorian näkökulmasta tarkoituksena tarkastella apteekkilainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämistarpeita. Työssä on tarkoitus arvioida apteekkiliikkeen perustamiseen, omistamiseen ja laajentamiseen liittyviä mahdollisia sääntelyllisiä ongelmakohtia kilpailunedistämisen näkökulmasta. Apteekin perustaminen vaatii apteekkiluvan ja viranomaisen päätöksen. Apteekkien määrää rajoitetaan siten tarveharkinnalla, mikä tarkoittaa sitä, että uusi apteekki perustetaan viranomaisen päätöksellä lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. Apteekki voi olla yritysmuodoltaan lääkelain pitkäaikaisen tulkintakäytännön mukaan vain yksityinen elinkeinonharjoittaja. Lisäksi apteekkilupa myönnetään vain laillistetulle proviisorille, joten apteekin omistus rajautuu tiettyyn pätevyyteen. Lääkelaki asettaa rajat myös toiminnan laajentamiselle, sillä apteekkarilla voi olla enintään neljä apteekkitoimipistettä.
Tutkielmassa päädytään esittämään useita kilpailua lisääviä uudistusehdotuksia apteekkijärjestelmään. Vaikka osa sääntelystä on perusteltua lääketurvallisuuden kannalta, lainsäädäntö sisältää myös tarpeettomalta vaikuttavia kohtia.
Suomen apteekkijärjestelmään kohdistuva sääntely on runsasta ja paikoin hyvinkin yksityiskohtaista. Sääntelyn tarvetta on perusteltu lääketurvallisuuden turvaamisella. Lääkelain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuutta sekä tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä. Lain tarkoituksena on myös varmistaa lääkkeiden asianmukainen valmistus ja saatavuus maassa. Kilpailupolitiikan keskeisimpänä tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen. Vaikka lähtökohdat ovat hyvinkin erilaiset, tutkielmassa pyritään esittämään, että ei ole mahdotonta sovittaa niitä samoille markkinoille.
Tutkimusongelmaa lähestytään kilpailunedistämisen ja sääntelyteorian näkökulmasta tarkoituksena tarkastella apteekkilainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämistarpeita. Työssä on tarkoitus arvioida apteekkiliikkeen perustamiseen, omistamiseen ja laajentamiseen liittyviä mahdollisia sääntelyllisiä ongelmakohtia kilpailunedistämisen näkökulmasta. Apteekin perustaminen vaatii apteekkiluvan ja viranomaisen päätöksen. Apteekkien määrää rajoitetaan siten tarveharkinnalla, mikä tarkoittaa sitä, että uusi apteekki perustetaan viranomaisen päätöksellä lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. Apteekki voi olla yritysmuodoltaan lääkelain pitkäaikaisen tulkintakäytännön mukaan vain yksityinen elinkeinonharjoittaja. Lisäksi apteekkilupa myönnetään vain laillistetulle proviisorille, joten apteekin omistus rajautuu tiettyyn pätevyyteen. Lääkelaki asettaa rajat myös toiminnan laajentamiselle, sillä apteekkarilla voi olla enintään neljä apteekkitoimipistettä.
Tutkielmassa päädytään esittämään useita kilpailua lisääviä uudistusehdotuksia apteekkijärjestelmään. Vaikka osa sääntelystä on perusteltua lääketurvallisuuden kannalta, lainsäädäntö sisältää myös tarpeettomalta vaikuttavia kohtia.