Ulkoinen tarkastus ja sen vaikutus kunnan päätöksentekoon
HANNUKAINEN, RAIMO (2013)
2013
Kunnallistalous - Local Public Economics
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23982
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23982
Tiivistelmä
Vuonna 1995 voimaan tulleen kuntalain säädösten perusteella siirryttiin kuntien ulkoisessa tarkastuksessa nykyisin voimassa oleviin järjestelyihin vuoden 1996 kuntavaalien jälkeen 1.1.997. Samalla siirryttiin kuntien kirjanpidossa soveltamaan kirjanpitolakia. Kuntalailla tilintarkastus säädettiin ammattitilintarkastajien (JHTT) tehtäväksi. Luottamushenkilöt säilytettiin kuitenkin ulkoisessa tarkastuksessa säätämällä kunnan pakolliseksi lautakunnaksi suoraan valtuuston alainen tarkastuslautakunta. Ulkoisessa tarkastuksessa tilintarkastaja vastaa laillisuustarkastuksesta ja tarkastuslautakunnan tehtäväksi säädettiin kunnanvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Arviointia on aina liittynyt yhteiskunnalliseen toimintaan ja julkishallintoon, mutta enemmän tiedostamatta kuin tietoisesti. Arviointi tuli voimakkaasti kaikkeen julkishallintoon valtionhallinnon kautta viimeistään 1990-luvun alussa. Hetkessä luottamushenkilöistä ei tullut arvioinnin ammattilaisia ja ensimmäinen valtuustokausi oli suurelta osin uuden järjestelmän sisään ajoa ja uuden kunnalliskulttuurin opiskelua. Tilintarkastajan tehtävään ei tullut olennaisia muutoksia.
Tutkielman johdantolukuun on koottu tutkielman taustatiedot. Luvussa 2 on tutkimuksen teoreettinen tausta. Kunnan toiminnassa teoreettisena viitekehyksenä toimii päämies-agenttiteoria, josta on esitetty myös kuntasovellus. Arvioinnin teoriaa ja sen soveltamista kuntaympäristössä on käsitelty melko laajasti. Kolmas luku käsittelee alan aikaisempaa tutkimusta. Luvun sisältö pohjautuu tutkimuksen tekijän pro gradu -seminaarissa laatiman aikaisempaa tutkimusta käsitelleen harjoitusaineen päätelmiin. Neljännessä luvussa on esitetty ulkoisen tarkastuksen tehtävät. Viidennessä luvussa käsitellään pääosin tutkimuksen empiiristä osaa, mutta myös sitä tukevaa aikaisempaa aineistoa. Kuudennessa luvussa on esitetty tutkimuksen tulokset ja niihin liittyvää pohdintaa.
Tutkimuksen aiheesta oli johdettu tutkimusongelmaksi: ”Miten kunnan ulkoisessa tarkastuksessa tehdyt havainnot ohjaavat kunnan päätöksentekoa? Tutkimusongelman perusteella esitettiin kaksi tutkimuskysymystä: 1. Mitkä ovat tarkastuslautakunnan mahdollisuudet (keinot) vaikuttaa kunnan päätöksentekoon? ja 2. Mitkä ovat tilintarkastajan mahdollisuudet (keinot) vaikuttaa kunnan päätöksentekoon? Vastauksia on etsitty tutkimuskirjallisuudesta ja muista olemassa olevista kirjallisista lähteistä sekä empiirisellä tutkimuksella. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että sekä tilintarkastaja että tarkastuslautakunta voivat vaikuttaa kannanottojensa avulla päätöksentekoon ja päättäjiin menettämättä kuitenkaan riippumattomuuttaan.
Asiasanat:tilintarkastaja, tarkastuslautakunta, arviointikertomus, tilintarkastuskertomus, päätöksenteko, tilinpäätös
Tutkielman johdantolukuun on koottu tutkielman taustatiedot. Luvussa 2 on tutkimuksen teoreettinen tausta. Kunnan toiminnassa teoreettisena viitekehyksenä toimii päämies-agenttiteoria, josta on esitetty myös kuntasovellus. Arvioinnin teoriaa ja sen soveltamista kuntaympäristössä on käsitelty melko laajasti. Kolmas luku käsittelee alan aikaisempaa tutkimusta. Luvun sisältö pohjautuu tutkimuksen tekijän pro gradu -seminaarissa laatiman aikaisempaa tutkimusta käsitelleen harjoitusaineen päätelmiin. Neljännessä luvussa on esitetty ulkoisen tarkastuksen tehtävät. Viidennessä luvussa käsitellään pääosin tutkimuksen empiiristä osaa, mutta myös sitä tukevaa aikaisempaa aineistoa. Kuudennessa luvussa on esitetty tutkimuksen tulokset ja niihin liittyvää pohdintaa.
Tutkimuksen aiheesta oli johdettu tutkimusongelmaksi: ”Miten kunnan ulkoisessa tarkastuksessa tehdyt havainnot ohjaavat kunnan päätöksentekoa? Tutkimusongelman perusteella esitettiin kaksi tutkimuskysymystä: 1. Mitkä ovat tarkastuslautakunnan mahdollisuudet (keinot) vaikuttaa kunnan päätöksentekoon? ja 2. Mitkä ovat tilintarkastajan mahdollisuudet (keinot) vaikuttaa kunnan päätöksentekoon? Vastauksia on etsitty tutkimuskirjallisuudesta ja muista olemassa olevista kirjallisista lähteistä sekä empiirisellä tutkimuksella. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että sekä tilintarkastaja että tarkastuslautakunta voivat vaikuttaa kannanottojensa avulla päätöksentekoon ja päättäjiin menettämättä kuitenkaan riippumattomuuttaan.
Asiasanat:tilintarkastaja, tarkastuslautakunta, arviointikertomus, tilintarkastuskertomus, päätöksenteko, tilinpäätös