Kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden moraalinen järkeily
WAHLMAN, SUVI-HILLA (2013)
2013
Sosiaalityö, Pori - Social Work
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23978
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23978
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää kehitysvammaisten asiakkaitten kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden moraalista järkeilyä. Selvitän millaisin perusteluin sosiaalityöntekijä tekee työssään valintoja oikeaksi tai vääräksi kokemansa vaihtoehdon välillä. Olen myös tutkinut näiden valintojen sosiaalityöntekijöille aiheuttamia eettisiä ristiriitoja ja niitä arvoja, jotka ohjaavat heitä kehitysvammaisten kanssa työskennellessä.
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla yhdeksää sosiaalityöntekijää, joista osa työskentelee kunnallisessa sosiaalityössä ja osa erityishuoltopiirien palveluksessa. Sosiaalityöntekijät on haastateltu episodisella haastattelumenetelmällä, joka voidaan luokitella narratiiviseksi haastattelumenetelmäksi, mutta siinä on myös teemahaastattelun piirteitä. Aineisto on analysoitu etnometodologiaan nojautuvalla kategoria-analyysillä.
Tutkimukseni tuo esille sosiaalityöntekijöiden tavan luokitella asiakkaita erilaisiin kategorioihin, jotka myös vaikuttavat sosiaalityön sisältöön. Kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeus nousee keskeiseksi sosiaalityöntekijöiden työtä ohjaavaksi arvoksi, mutta samalla nousee sosiaalityöntekijöillä esiin ristiriitaisia tunteita heidän järkeillessään asiakkaan kykyä tehdä itseään koskevia päätöksiä ja ”oikeita” valintoja hyvinvointinsa lisäämiseksi.
Taloudelliset resurssit nousevat sosiaalityötä keskeisesti ohjaavaksi tekijäksi, joka lisää sosiaalityöntekijöiden kokemaa eettistä ristiriitaa ja aiheuttaa työssä väsymistä. Kunnallisella puolella työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia eettisesti pohdituttavien asiakastilanteiden reflektoimiseen työyhteisössään. Erityishuoltopiirissä eettistä pohdintaa käydään moniammatillisessa tiimissä. Ehdotan tutkimuksessani kunnallisten ja erityishuoltopiirien työntekijöiden yhteistyön parantamista ja tehostamista.
Keskeiset käsitteet: Moraalinen järkeily, moraali, arvot, etiikka, itsemäärääminen, kehitysvammaisuus, sosiaalityön ammattieettinen toiminta
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla yhdeksää sosiaalityöntekijää, joista osa työskentelee kunnallisessa sosiaalityössä ja osa erityishuoltopiirien palveluksessa. Sosiaalityöntekijät on haastateltu episodisella haastattelumenetelmällä, joka voidaan luokitella narratiiviseksi haastattelumenetelmäksi, mutta siinä on myös teemahaastattelun piirteitä. Aineisto on analysoitu etnometodologiaan nojautuvalla kategoria-analyysillä.
Tutkimukseni tuo esille sosiaalityöntekijöiden tavan luokitella asiakkaita erilaisiin kategorioihin, jotka myös vaikuttavat sosiaalityön sisältöön. Kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeus nousee keskeiseksi sosiaalityöntekijöiden työtä ohjaavaksi arvoksi, mutta samalla nousee sosiaalityöntekijöillä esiin ristiriitaisia tunteita heidän järkeillessään asiakkaan kykyä tehdä itseään koskevia päätöksiä ja ”oikeita” valintoja hyvinvointinsa lisäämiseksi.
Taloudelliset resurssit nousevat sosiaalityötä keskeisesti ohjaavaksi tekijäksi, joka lisää sosiaalityöntekijöiden kokemaa eettistä ristiriitaa ja aiheuttaa työssä väsymistä. Kunnallisella puolella työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia eettisesti pohdituttavien asiakastilanteiden reflektoimiseen työyhteisössään. Erityishuoltopiirissä eettistä pohdintaa käydään moniammatillisessa tiimissä. Ehdotan tutkimuksessani kunnallisten ja erityishuoltopiirien työntekijöiden yhteistyön parantamista ja tehostamista.
Keskeiset käsitteet: Moraalinen järkeily, moraali, arvot, etiikka, itsemäärääminen, kehitysvammaisuus, sosiaalityön ammattieettinen toiminta