Perhe siellä valtio täällä? Ikääntyneiden hoiva ja siihen liittyvät asenteet Suomessa ja Japanissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani selvitän suomalaisten ja japanilaisten suhtautumista ikääntyneiden ihmisten hoivan vastuukysymykseen. Ydinkysymys on, nähdäänkö päävastuun ikääntyneiden hoivasta kuuluvan perheille vai valtiolle. Vertailun lähtökohtana on Suomen ja Japanin erilaisuus vanhusten hoivaan liittyvissä järjestelyissä. Suomea lähestyn yksilökeskeisenä, julkisesti tuotettujen palvelujen maana, jossa valtion rooli ikääntyneiden hoivapalvelujen tarjoajana on viimeisten vuosikymmenien ajan ollut merkittävä. Japania taas lähestyn perhekeskeisen kulttuurin maana, jossa vanhustenhoiva on perinteisesti ollut perheiden vastuulla.

Työn teoriaosuudessa käsittelen suomalaista ja japanilaista hyvinvointivaltiota sekä näiden roolia ikääntyneiden ihmisten hoivapalveluiden tuottamisessa. Kerron myös suomalaisesta ja japanilaisesta perheestä ja valotan sitä koskevia viimeaikaisia muutoksia, jotka vaikuttavat aikuisten lasten mahdollisuuksiin huolehtia ikääntyneistä läheisistään. Aineiston analyysissa käytän SPSS 16.0- ohjelmaa ja pääasiallisena menetelmänä ovat ristiintaulukoinnit, joiden avulla tarkastelen muun muassa eri taustatekijöiden vaikutusta kysymykseen, tuleeko aikuisten lasten huolehtia ikääntyneistä vanhemmistaan.

Tutkielmani aineisto on International Social Survey Programmen Sosiaaliset verkostot II -kyselyaineisto, jossa on kartoitettu laajasti vastaajien sosiaalisia verkostoja 34:ssä eri maassa. ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun aineiston-keruuseen. Sosiaaliset verkostot II -kyselyaineistoon vastasi Suomessa lokakuun 2001 ja tammikuun 2002 välisenä aikana 1439 vastaajaa ja Japanissa vuoden 2001 marraskuussa 1321 vastaajaa.

Tutkielmani teoriaosuudesta nouseva keskeinen havainto on, että erilaiset vanhusten hoivan perinteet sekä Suomessa että Japanissa ovat lähentymässä: Suomessa perheiden rooli ikääntyneiden hoivan järjestelyissä kasvaa valtion karsiessa palveluja, kun taas Japanissa perheiden hoivarooli on helpottumassa julkispalvelujen, kuten valtion hoiva- ja hoitovakuutuksen ansiosta. Merkittävä aineiston analyysin tulos on, että alle 60-vuotiaat suomalaiset kannattavat aikuisten lasten vastuuta huolehtia omista vanhemmistaan samanikäisiä japanilaisia enemmän. Lisäksi Suomessa sukupuolten väliset erot asenteissa ovat olemattomat, kun taas Japanissa ne ovat huomattavat: japanilaiset naiset kannattavat selvästi miehiä vähemmän aikuisten lasten velvollisuutta huolehtia ikääntyneistä vanhemmista.

Tutkielmani tulokset vahvistavat omalta osaltaan käsitystä, että julkisesti järjestetty vanhusten hoiva ei vähennä perheen osoittamaa halukkuutta huolehtia omista ikääntyvistä läheisistään, vaan pikemmin vahvistaa sitä. Japanin valitsema suunta, jossa valtio ottaa enemmän vastuuta ikääntyneistä, vaikuttaa hoivan järjestymisen kannalta oikealta. Suomen puolestaan tulisi varmistaa, että laadukkaat hoivapalvelut ovat jatkossa tarjolla kaikille ikääntyneille.

Asiasanat: ikääntyminen, hoiva, hoivavastuu, hyvinvointivaltio, perhe, sukupolvet