Geometrian kielentäminen steinerkoulun kuudennella luokalla
MANNINEN, HARRI (2013)
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23973
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23973
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää geometrian kielentämistä steinerkoulun kuudennella luokalla. Tavoitteena oli tarkastella geometrian kielentämisestä saatuja kokemuksia oppilaiden ja opettajan näkökulmasta tutkimusjaksolla sekä oppikirjattomuutta steinerkoulussa. Lisäksi geometrian jaksoa tarkasteltiin matematiikkaan liittyvien uskomusten valossa.
Tutkimus on kvalitatiivinen, tarkemmin etnografinen tapaustutkimus, johon aineisto on kerätty kyselylomakkeella, havainnoimalla ja haastattelemalla. Tutkimusaineiston keräämisestä vastasivat tutkijat. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2012. Tutkimus tehtiin yhdessä eteläsuomalaisessa steinerkoulussa, josta tutkimukseen osallistui yksi kuudes luokka. Tutkimukseen osallistui luokalta 16 tyttöä ja 4 poikaa. Kenttätutkimusvaihe kesti kaksi viikkoa, jonka aikana geometrian jakso vietiin luokassa läpi. Jakson kesto oli 20 oppituntia. Geometrian jakso pidettiin tutkijoiden kasaaman materiaalin pohjalta, jossa painotettiin matematiikan kielentämistä.
Tutkimustulosten mukaan geometrian kielentäminen auttaa oppilaita selkeyttämään ja jäsentämään matemaattista ajattelua. Oppilaat kokivat saaneensa kielentämisestä hyötyä tehtävien ymmärtämisessä, geometristen ja matemaattisten termien ymmärtämisessä sekä kokeeseen valmistautumisessa. Oppilaiden kokemukset geometrian jaksosta olivat positiivisia ja mieluisia. Jaksoa pidettiin selkeänä kokonaisuutena. Ryhmässä työskentely koettiin mieluisana työmuotona, jossa oppilaat saivat vastavuoroisesti apua tehtävien tekemiseen. Kielentäminen koettiin jakson lopussa helpommaksi kuin alussa. Suullisessa kielentämisessä haasteeksi koettiin muulta ryhmältä tuleva paine. Kirjallisessa kielentämisessä oli enemmän aikaa oman ajattelun jäsentämiseen.
Luokanopettajan mielestä valmis oppimateriaali helpotti jakson aloittamista. Tuntien valmisteluun käytetty aika väheni luokanopettajan osalta. Tämän lisäksi luokanopettaja pystyi luottamaan, että tutkijoiden kasaama materiaali sisälsi tarvittavat geometrian tiedot kattavasti.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, sillä tarkoitus oli kuvata geometrian kielentämistä yhdessä steinerkoulun kuudennessa luokassa. Tästä syystä tuloksia ei voi suoraan yleistää muihin steinerkouluihin. Tulosten voidaan kuitenkin olettaa olevan suuntaa-antavia muissa steinerkouluissa.
Avainsanat: matematiikan kielentäminen, steinerpedagogiikka, etnografia, kielentäminen, oppikirjattomuus, geometria, matematiikka
Tutkimus on kvalitatiivinen, tarkemmin etnografinen tapaustutkimus, johon aineisto on kerätty kyselylomakkeella, havainnoimalla ja haastattelemalla. Tutkimusaineiston keräämisestä vastasivat tutkijat. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2012. Tutkimus tehtiin yhdessä eteläsuomalaisessa steinerkoulussa, josta tutkimukseen osallistui yksi kuudes luokka. Tutkimukseen osallistui luokalta 16 tyttöä ja 4 poikaa. Kenttätutkimusvaihe kesti kaksi viikkoa, jonka aikana geometrian jakso vietiin luokassa läpi. Jakson kesto oli 20 oppituntia. Geometrian jakso pidettiin tutkijoiden kasaaman materiaalin pohjalta, jossa painotettiin matematiikan kielentämistä.
Tutkimustulosten mukaan geometrian kielentäminen auttaa oppilaita selkeyttämään ja jäsentämään matemaattista ajattelua. Oppilaat kokivat saaneensa kielentämisestä hyötyä tehtävien ymmärtämisessä, geometristen ja matemaattisten termien ymmärtämisessä sekä kokeeseen valmistautumisessa. Oppilaiden kokemukset geometrian jaksosta olivat positiivisia ja mieluisia. Jaksoa pidettiin selkeänä kokonaisuutena. Ryhmässä työskentely koettiin mieluisana työmuotona, jossa oppilaat saivat vastavuoroisesti apua tehtävien tekemiseen. Kielentäminen koettiin jakson lopussa helpommaksi kuin alussa. Suullisessa kielentämisessä haasteeksi koettiin muulta ryhmältä tuleva paine. Kirjallisessa kielentämisessä oli enemmän aikaa oman ajattelun jäsentämiseen.
Luokanopettajan mielestä valmis oppimateriaali helpotti jakson aloittamista. Tuntien valmisteluun käytetty aika väheni luokanopettajan osalta. Tämän lisäksi luokanopettaja pystyi luottamaan, että tutkijoiden kasaama materiaali sisälsi tarvittavat geometrian tiedot kattavasti.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, sillä tarkoitus oli kuvata geometrian kielentämistä yhdessä steinerkoulun kuudennessa luokassa. Tästä syystä tuloksia ei voi suoraan yleistää muihin steinerkouluihin. Tulosten voidaan kuitenkin olettaa olevan suuntaa-antavia muissa steinerkouluissa.
Avainsanat: matematiikan kielentäminen, steinerpedagogiikka, etnografia, kielentäminen, oppikirjattomuus, geometria, matematiikka