"Täytyy aina muistaa ettei tää oo sitä varsinaista koulunkäyntiä, vaan leikin avullahan me täällä opitaan" TOIMINTAKULTTUURIT PÄIVÄKODIN JA KOULUN ESIOPETUSRYHMISSÄ
UTTER, TARU (2013)
2013
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23966
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23966
Tiivistelmä
Esiopetusta järjestetään Suomessa tällä hetkellä niin kouluissa kuin päiväkodeissakin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutustua näiden kahdenlaisten esiopetusryhmien toimintakulttuureihin. Lisäksi halusin selvittää esiopetusryhmien Esiopetussuunnitelman roolia sekä tutkia kunkin esiopetusryhmän oppimisympäristöä. Tutkijana näen opetussuunnitelman ja oppimisympäristön kuuluvan osaksi toimintakulttuuria. Tässä tutkimuksessa toimintakulttuurilla tarkoitetaanesiopetusryhmien virallista kerrostumaa, eli asioita liittyen opetussuunnitelmaan, oppimateriaaleihin ja opetusmenetelmiin. Lisäksi toimintakulttuuri koostuu fyysisistä kerrostumista, eli oppimisympäristöistä.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsin haastattelemalla kolmea päiväkodissa työskentelevää esiopettajaa ja kolmea koulussa työskentelevää esiopettajaa. Haastattelut toteutin teemahaastattelun periaatteen mukaan ja analysoin teemoittelemalla. Aineistonkeruumenetelmänä käytin lisäksi oppimisympäristön havainnointia ja taustatietoina olivat Esiopetussuunnitelmat, joiden roolia analysoin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelin esiopetuksen eri ulottuvuuksia historiasta esiopetuksen sisältöalueisiin. Lisäksi määrittelin käsitteet toimintakulttuuri, opetussuunnitelma ja oppimisympäristö.
Tutkimus osoitti, että päiväkotien ja koulujen esiopetusryhmien toimintakulttuurit eivät kovin merkittävästi eronneet toisistaan. Esiopetussuunnitelma oli jokaiselle opettajalle tärkeä työväline. Ryhmien päiväohjelmat olivat suunnilleen samanlaisia jokaisessa ryhmässä, lukuun ottamatta lepohetkeä joka oli yleisempi päiväkodeissa kuin kouluissa. Sisältöalueita painotettiin lasten tarpeiden mukaan ja erityisesti kouluissa sisältöalueet olivat keskitetty tiettyyn viikonpäivään. Aamukokoontumiset olivat käytössä jokaisessa ryhmässä ja niihin eheytyi eri sisältöalueita. Ideat toiminnan suunnitteluun tulivat lapsilta niin päiväkotien kuin koulujenkin esiopetusryhmissä. Toiminnan arviointiin pääsivät mukaan niin lapset kuin vanhemmat, sekä arviointia tapahtui myös opettajan itsearviointina ja lasten arviointina. Sekä päiväkotien että koulujen esiopetusryhmien oppimisympäristöt näyttäytyivät suhteellisen kodinomaisina.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut saada esiopettajat tahoillaan tarkastelemaan oman esiopetusryhmänsä toimintakulttuuria. Myös Esiopetussuunnitelmille annettujen merkitysten on tarkoitus herättää pohdintaa esiopettajien keskuudessa. Tutkimus antaa tietoa aiheesta, oli lukija sitten kasvatus- ja opetusalan työntekijä tai esiopetuksen piirissä olevan lapsen huoltaja.
Asiasanat: toimintakulttuuri, esiopetus, opetussuunnitelma, oppimisympäristö, teemahaastattelu
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsin haastattelemalla kolmea päiväkodissa työskentelevää esiopettajaa ja kolmea koulussa työskentelevää esiopettajaa. Haastattelut toteutin teemahaastattelun periaatteen mukaan ja analysoin teemoittelemalla. Aineistonkeruumenetelmänä käytin lisäksi oppimisympäristön havainnointia ja taustatietoina olivat Esiopetussuunnitelmat, joiden roolia analysoin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelin esiopetuksen eri ulottuvuuksia historiasta esiopetuksen sisältöalueisiin. Lisäksi määrittelin käsitteet toimintakulttuuri, opetussuunnitelma ja oppimisympäristö.
Tutkimus osoitti, että päiväkotien ja koulujen esiopetusryhmien toimintakulttuurit eivät kovin merkittävästi eronneet toisistaan. Esiopetussuunnitelma oli jokaiselle opettajalle tärkeä työväline. Ryhmien päiväohjelmat olivat suunnilleen samanlaisia jokaisessa ryhmässä, lukuun ottamatta lepohetkeä joka oli yleisempi päiväkodeissa kuin kouluissa. Sisältöalueita painotettiin lasten tarpeiden mukaan ja erityisesti kouluissa sisältöalueet olivat keskitetty tiettyyn viikonpäivään. Aamukokoontumiset olivat käytössä jokaisessa ryhmässä ja niihin eheytyi eri sisältöalueita. Ideat toiminnan suunnitteluun tulivat lapsilta niin päiväkotien kuin koulujenkin esiopetusryhmissä. Toiminnan arviointiin pääsivät mukaan niin lapset kuin vanhemmat, sekä arviointia tapahtui myös opettajan itsearviointina ja lasten arviointina. Sekä päiväkotien että koulujen esiopetusryhmien oppimisympäristöt näyttäytyivät suhteellisen kodinomaisina.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut saada esiopettajat tahoillaan tarkastelemaan oman esiopetusryhmänsä toimintakulttuuria. Myös Esiopetussuunnitelmille annettujen merkitysten on tarkoitus herättää pohdintaa esiopettajien keskuudessa. Tutkimus antaa tietoa aiheesta, oli lukija sitten kasvatus- ja opetusalan työntekijä tai esiopetuksen piirissä olevan lapsen huoltaja.
Asiasanat: toimintakulttuuri, esiopetus, opetussuunnitelma, oppimisympäristö, teemahaastattelu