"Liika kiittäminen voi johtaa palautteen inflaatioon" Esimiesten käsitykset ja kokemukset palautteesta osana esimiesviestintää

Abstract

Palauteviestintä on yksi esimiehen työtehtäviin kuuluvista osa-alueista. Palautteeksi käsitetään monenlainen vuorovaikutus ja keskustelu siitä, miten työyhteisön jäsenten tekemä työ vaikuttaa koko organisaation toimintaan. Se, miten palaute ymmärretään puolin ja toisin, perustuu henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi aikaisempiin kokemuksiin palautetilanteista ja niiden vuorovaikutukseen, työskentely-ympäristöön sekä tietoon aiheesta. Palauteviestintä onkin usein haaste, tavalla tai toisella. Tässä tutkielmassa käsitellään sitä, miten esimiehet ymmärtävät palautteen ja kokevat palauteviestintätilanteet alaisten kanssa. Palautteen merkitystä tarkastellaan erityisesti johtamisen, työhyvinvoinnin ja kehittymisen ulottuvuuksien kautta.

Tutkielman ote oli laadullinen ja tarkastelunäkökulma fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä e-lomakkeella, jonka viidellä avoimella kysymyksellä pyrittiin keräämään vastaajien omin sanoin kertomia käsityksiä ja kokemuksia palauteviestinnästä. Tutkielmaan osallistui 45 esimiestehtävissä työskentelevää henkilöä eri työyhteisöistä ja toimialoilta.

Esimiehet kuvasivat palautetta mielipiteiksi, kiitokseksi, kannustukseksi, kommenteiksi sekä parannusehdotuksiksi ja ojennukseksi. Palaute ymmärrettiin myös moitteeksi, ”patistamiseksi” sekä ohjailuksi ja palkitsemiseksi. Tulosten perusteella positiivinen palaute jäi useammin antamatta kuin negatiivinen tai rakentava palaute. Suurin osa esimiehistä liitti vuorovaikutuksen palautteen käsitteeseen. Tutkielmassa kuitenkin havaittiin, että johtajien ja päällikkötason esimiesten näkökulma palautteeseen oli erilainen. Esimiehet kokivat palautteen saamisen alaisiltaan tärkeäksi ja esimiestehtävissä toimimisen kannalta keskeiseksi ammatillisen kehittymisen sekä vuorovaikutuksen ja motivaation kannalta. Tämän tutkielman perusteella palaute liitettiin yhdeksi merkittäväksi työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Esimiehet näkevät itsensä esimies-alaissuhteen aktiivisempana osapuolena, jonka velvollisuuksiin kuuluu palauteviestinnän mahdollistaminen. Tämän tutkielman perusteella suurin osa esimiehistä kaipaa lisää tukea ja osaamista palautteen antamiseen sekä vastaanottamiseen. Esimiesten palauteviestintäkoulutus voi olla yksi keskeinen tekijä, jolla tuetaan yrityksen toimintaa ja koko työyhteisön hyvinvointia.

Asiasanat: palaute, esimiesten käsitykset, esimiehen ja alaisen välinen palauteviestintä, työhyvinvointi, työtyytyväisyys, itsensä kehittäminen